Ryhtyisikö kirjailijaksi? Onko kirjan kirjoittaminen kannattavaa?

Oletko joskus haaveillut kirjoittavasi kirjan? Romaanin, keittokirjan tai muun tietokirjan?Joidenkin mukaan lähes jokainen suomalainen on joskus haaveillut kirjoittavansa jonkin kirjan. Voisikohan itsensä elättää kirjailijana? Ihanaa elämää verannalla kahvia aamuauringossa siemaillen ja ajatuksiaan vinhasti koneelle näpytellen. Sittenhän voisi siirtyä vaikka puoleksi vuodeksi Italiaan tai Skotlannin nummille inspiroitumaan!
Kustannussopimus on se konkreettinen hetki, jolloin saa vapauden omistautua omalle intohimolleen, oli se sitten konkreettista tietokirjan tekemistä tai ajatuksien virtaa kaunokirjallisuuden merkeissä. Se on ikään kuin lupa yhteiskunnan puolesta heittäytyä hetkeksi täyspäiväiseksi taitelijaksi ja mahdollistaa oman vision toteuttamisen.

Unelma omasta keittokirjastani heräsi itselleni kymmenisen vuotta sitten. Olisipa mahtava julkaista oma kirja täynnä omia reseptejä. Olin aivan varma, että sitä ei koskaan tietenkään tapahdu, koska ei kukaan tiedä mua :D. Loppu on historiaa. Minusta tuli kuitenkin Brunssikirjan toinen tekijä.

Kuinka löytää kustantaja?

Tietokirjojen kanssa riittää, että sinulla on hiottu idea, sisällysluetteloehdotus ja muutamia referenssejä (esim. blogikin voi kelvata) näyttää aiheesta kustantajalle. Tutustu etukäteen, minkälaisia kirjoja kyseinen kustantaja on kustantanut. Lähesty aluksi esimerkiksi kahta kustantajaa, joiden eniten toivoisit kustantavan kirjasi. Kustantamot ottavat kirjasi todennäköisemmin, jos he ovat aiemminkin julkaisseet saman genren kirjoja.

Kaunokirjallisuudessa idea romaanin juonesta ei riitä. Kustantajalle täytyy olla antaa loppuunsa hiottu ja valmis käsikirjoitus. Siis kuukausien tai vuosien työ. Käsikirjoituksia kustannustoimittajat saavat aivan pilvin pimein ja reilusti alle prosentti lähetetyistä käsikirjoituksista tullaan koskaan julkaisemaan. Kannustaisin kuitenkin aktiivisesti olemaan yhteydessä muihin kustantajiin, jos suosikkikustantajasi eivät tällä kertaa kokeneet käsikirjoitustasi sopivaksi.

Siinä suhteessa tietokirjan kanssa (johon siis keittokirjatkin lasketaan) on helpompi lähteä liikkeelle. Kaiken ei tarvitse olla valmista.

Mitä kustannussopimuksen allekirjoituksen jälkeen? Kauanko kirjan tekeminen vie?

Tietokirjailijat käärivät hihat ja ryhtyvät hommiin (ja ensin toki vähän hypettävät tutuilleen ja sosiaalisessa mediassa)! Kustantajamme tapasimme Brunssikirjan osalta helmikuussa 2017. Kesällä 2017 en mennyt palkkatöihin, vaan työstimme päätoimisesti kirjaa Jennin kanssa. Syksyn puolella tekeminen vielä jatkui opiskeluiden ohessa viimeisimpien reseptien, kirjoitusten ja oikoluvun muodossa. Laskimme käyttäneemme Brunssikirjaan aktiiviseksi täyspäivätyöksi muutettua aikaa kumpikin n. 4-5 kk. Lisäksi sitten vähän piti käyttää aikaa myös sen mainostamiseen ilmestymisen jälkeen.

Vuoden päästä, eli kevät-talvella 2018, kirjaa sai konkreettisesti jo hypistellä käsissään. 

Onko kirjan kirjoittaminen taloudellisesti kannattavaa? Paljonko kirjailija saa yhdestä myydystä kirjasta?

Kesäkuussa 2019 eli yli kahden vuoden päästä kustannussopimuksesta saimme ensimmäiset pennoset tileillemme ja samaan aikaan ensimmäisen tiedon, paljonko kirja oli myynyt. Ei siis kannata ryhtyä kirjailijaksi pikavoitot mielessä ;). Yleensä kirjasta kyllä maksetaan pieni ennakko käsikirjoituksen palautuksen jälkeen, joka vähennetään myöhemmin kertyneistä tekijänpalkkioista.

Jenni varoitti mua jo alun alkaen, että kirjatuloilla ei eletä. Täytyy olla jokin muu keino rahoittaa oma elämänsä kirjoittamisen ajalta. No, opiskellessa on (eli oli) muutenkin pienet menot ja muiden työstäessä väitöskirjojaan, niin kyllä mä mieluummin teen keittokirjaa! Sitä olenkin sanonut oman elämäni väitöskirjaksi.

Lähesty kirjaprojektia mieluummin mahtavana tunnustuksena, että joku uskoo ideaasi ja pääset toteuttamaan sen oman elämän väitöskirjan, kuin asuntolainan maksajana. 

Kirjailijaliiton mukaan tekijänpalkkioprosentin tulisi olla 21-26%, mutta monesti prosentit jäävät alle tämänkin. Keskimääräinen palkkioprosentti on siinä suositusten alarajalla. Jos vielä teet kirjan jonkun toisen kanssa, niin tekijänpalkkioprosentti jaetaan tekijöiden määrän mukaan- eli meillä esimerkiksi puoliksi.

Esimerkiksi Brunssikirjasta yhtä myytyä kirjaa kohden omalle tilille verojen ja alvien jälkeen jäi lopulta keskimäärin 57 senttiä. Niin ja kului molemmilla aikamoinen summa jo kirjan raaka-aineisiin ja kuvauskukkasiin sun muihin. Kun sen vielä vähentää kokonaistekijänpalkkioista, niin lopulta yhden myydyn kirjan keskiarvoksi tulee 44 senttiä käteistä. Siltikin jokainen ostettu kappale lämmittää todella paljon ja olen niin kiitollinen jonkun kertoessa pitävänsä kirjasta tai että on saanut siitä iloa ja apua ruoanlaittoon :). Ei se ole se raha, vaan se, että pystyy tarjoamaan jollekin toiselle kirjan kautta iloa.

Huomaanpa, että kokonaisuudessaan kirjaprojektista käteen jäi saman verran, mitä olisin tienannut tekemällä pari täyttä viikkoa töitä julkisen puolen palkkatöissäni. Tuskin uskon itsekään, että näin se on, mutta niin se vaan on. Tarkastuslaskelmatkin piti ihan tehdä. Kuulostaapa hullulta :D. Eli ei ihan joka vuosi kannata käyttää kirjailemiseen viittä kuukautta. Tämä myynti siis oli ensimmäiseltä vuodelta julkaisun jälkeen. Toki jotakin kappaleita myydään edelleen.

Markus löysi lähteen, jonka mukaan Suomessa kirjailijan keskiansiot tekijänpalkkioista ovat n. 600e/vuosi. Lisäksi tekijänpalkkioita voi tulla e-kirjoista, ja nykyisin myös kirjastosta lainatuista kirjoista tekijä on saanut korvauksen, mikä on 25 snt/lainattu kirja miinus verot (ja tämä vielä jaettuna tekijöiden määrän mukaan).

Totta kai huippukirjailijanimet, joita varmasti itsekin osaat luetella, pystyvät elämään kirjoittamalla. Harvassahan he ovat. Yleensä kirjailijat kirjoittavat harrastuksena, pienenä sivutoimisena tulona ja enemmänkin vain omasta innostuksestaan kirjoittamista kohtaan.

Olen joka kerta niin otettu ja onnellinen, kun joku kertoo hankkineensa Brunssikirjan tai kokanneensa siitä jotakin.

Kun kirjailijakuume vaan iskee uudestaan…

Mitä uusiin kirjahaaveisiin tulee, niin tarkat lukijat ovatkin huomanneet minun maininneen eri yhteyksissä vaikka minkä moisia kirjaideoita; pina colada-kirja, juhlien järjestämisopus, vegaaninen leivontakirja..

Yksi hyvin konkreettinen ja kirkas idea omasta keittokirjasta on elänyt nyt hieman yli vuoden päässäni. Kuluneen vuoden aikana olen jo sitä varten työstänyt ja hionut useitakin reseptejä, mutta mitään kustannussopimusta ei siis ole olemassa. Olenpahan vain tehnyt, että jos näistä joskus kirja tulisi. Ja jos ei tule, niin voipahan ne julkaista sitten blogissa.

Yksi iso syy kirjoittaa uusi keittokirja on se, että rakastan itse keittokirjoja! Harvemmin itse tulee netistä etsineeksi resepti-inspiraatiota (t. ruokablogin kirjoittaja). Olen ehdottomasti edelleen käsin kosketeltavien kirjojen ystävä (t. Kindlen vuosi sitten hankkinut). Hesari kolahtaa päivittäin luukusta, ja fyysisten kirjojen selailu on jotenkin rauhoittavaa. Niissä näkyy ajan jälki omine muistiinpanoineen.

Tekijänä keittokirjaan voi myös laatia muiden joukkoon erikoisempia ja haastavampiakin reseptejä. Sellaisia vähän aikaa vievempiäkin. Blogeista ja internetistä pääasiassa etsitään inspiraatiota päivittäiseen, nopeaan ruoanlaittoon, kun taas ainakin itse koen, että kirjat palvelevat paremmin silloin, kun haluaa oikein panostaa ja käyttää aikaa johonkin ruokaan.

Silti vaikkei kuukausien työstä saisi kuin muutaman satasen, niin se olisi silti oma koviin kansiin nidottu opus täynnä timanttisimpia reseptejäni. Vaikka sitten vain itselleni.