Koti Matkat (Ruoka)opas San Franciscoon

(Ruoka)opas San Franciscoon

kirjoittanut Saara / Viimeistä murua myöten
0 kommentti

Postauksesta löydät ruokapainotteisia vinkkejä San Franciscoon, mutta lisäksi vinkkejä, mitä nähdä/tehdä kaupungissa

”Kylläpä nää ranskalaiset on outoja, kun ne suunnittelee päivänsä ruokailujen mukaan” – t. 18v Saara ollessaan Ranskassa kesävaihdossa.

Vaan nytpä huomasin eläväni kuin ranskalainen konsanaan suunnitellen San Franciscon kierroksen lähes täysin ruokapaikkojen mukaan. Pitkään illalla kartan kanssa sängyllä istuen ja ravintoloita merkkaillen. Kuinka lomittaa ja sovittaa kaikki nämä hyvänkuuloiset ravintolat päiväsuunnitelmiin? Miten ehtiä syödä kaikki tämä viidessä päivässä?

Amerikan matkallamme saimme kyllä hyviä ruokia ajoittain, ja ai kun pussipasta maistuukin niiiin hyvältä (varsinkin kun vähän tuunaa suolapähkinöillä ja homejuustolla) päivän patikoinnin jälkeen. Mutta San Franciscon ruokien jälkeen…

Suomen MasterChef voittaja, Max 30 min- keittokirjan kirjoittaja ja aiemmasta trulykira-blogistaan tunnettu Kira, joka nykyään asuu San Franciscossa, toimi henkilökohtaisena ruokakonsulttinani San Franciscoon. Eikä yksikään hänen suosituksensa pettänyt.

Pier 39

San Francisco on todellakin ruokataivas. Ulkonasyömiskulttuuri on vahva, ja kaupunki on täynnä mitä erilaisimpia ja toinen toistaan parempia kahviloita ja ravintoloita. Mutta älä kuvittele lähteväsi herkuttelemaan kaupunkiin ilman hyvin paksua lompakkoa. Viidessä päivässä San Franciscossa kului ruokaan saman verran rahaa kuin muualla Amerikassa 35 päivän aikana. Kun Suomessa pyörittelee silmiään kahvilan 7 euron tuorepuurolle tai lähes 9 euron paninille, niin San Franciscossa saat tuskin pientä smoothieta alle kympillä. Hintoja voi verrata asumiseen; pienen yksiön vuokrat alkavat kuulemma kahdesta tonnista kuussa ja asuntojen hinnat miljoonasta. Kun lompakko ammotti tyhjyyttään, olikin aika palata Suomeen töihin.

         


Nopeat käytännön vinkit ennen kuin siirrymme ruokaan.

Missä yöpyä?

Hotellien hinnat tuntuivat lähtevän 200 eurosta yö, joten päädyimme air b&b:hn, joka myös maksoi halvimmillaan hieman yli 100 euroa yö. Ruokaihmisille suosittelen erityisesti Mission District aluetta, joka on oikea ravintolakeskittymä.

Harmiksemme air b&b-hostimme olivat juuri nuo päivät itse poissa, ja saimmekin ihan oman talon Mission Districtiltä.

Miten liikkua?

Jalan pääsee pitkälle. Pyörävuokra voisi myös olla kätevä, mutta melko hintavaa sekin. Muni on julkinen liikenne San Franciscossa, mutta halvemmaksi kahdelta hengeltä tuli käyttää Uberia. Älä ainakaan yksityisautoile (päinvastoin kuin muualla Amerikassa et pääse minnekään ilman autoa).

Mitä tehdä/nähdä?

Alueet, joissa kannattaa kiertää ja kävellä ympäriinö:

  • Mission District (latinolaiskorttelit ja ruokakeskittymä)
  • Castro (Rainbow district)
  • Haight-Ashbury (hippiliikkeen alkulähde)

Mission District

Castro

Haight-Ashbury

Muuta:

  • Golden Gate- park ja siellä oleva Luonnontieteen museo (ei olekaan mikään perinteinen museo, vaan sisältä löytyy myös oikea sademetsä sekä upeat akvaariot). Puistoista löytyy myös kasvitieteelliset puutarhat ja japanilainen puutarha.
  • Fishermans Wharf – ainakin jos haluaa Clam Chowderia, etkä ole kiertämässä muualla Kalifornian rannikolla. Muutoin aika turistipaikka, mutta Pier 39 sijaitsee siellä. Pier 39 on se kuuluisa merileijonalaituri.
  • Union Square ja Market Street, jos haluaa shoppailla
  • Twin Peaks – hienot näkymät San Franciscon ylitse
  • Golden Gate- bridge – kai ne ikoniset maamerkit vaan täytyy nähdä. Sillan yli ajaminen maksaa 7 dollaria.
  • Muita yksittäisiä nähtävyyksiä ovat Painted Ladies-talot ja Lombard Streetin jyrkkä, kiemurteleva puutarha-autotie. (Kumpaakaan näistä en lähtisi varta vasten, ellei osu muuten matkalle)
  • Museoratikalla ajo Fisherman’s Wharfista Union Squarelle – hauska old school ratikka, jossa saa seistä ratikan ulkopuolella roikkuen.

Luonnontieteen museo

Näkymät Twin Peaksilta


Ruokavinkit.

Yleistä – hyvää tietää: Monet ravintolat ovat kiinni maanantaisin ja tiistaisin. Suurin osa paikoista sulkeutuu hetkeksi lounaan ja illallisaikojen välissä. Osa ei ota ollenkaan pöytävarauksia. Jos haluat saada pöydän heti, kannattaa mennä paikan auetessa, tai muuten saat nimen listaan ja jonotat noin puoli tuntia pöytää (kirja siis mukaan!). Jos pöytävarausravintolaan et onnistu saada pöytää, niin kaikki säästävät noin kolmasosan pöydistä walk-in vieraille. Itse pääsimme ainakin kaikkiin haluamiimme ravintoloihin vain kävelemällä.

Ruoan hinta ei ole koskaan, mitä luulet. Hintoihin tulee päälle vielä verot ja siihen vielä 20% tippi.

Aamiainen – suosikkijärjestyksessä

Tartine Manufactory

Meidän ehdoton suosikki ja siksi ensimmäisenä. Valoisa ja moderni leipomo Mission Districtillä, joka osaa myös ruoan kuin ruoan täydellisen valmistuksen ja makubalanssin. Tartinen leipä oli vaan niin hyvää… Samoin jogurttikulho granolalla. Suosittelen myös za’atar-leipiä kananmunalla ja lohenmädillä. Sekä chai-lattea. Myös erittäin hyvä lounaspaikka. Tarjoaa myös illallista, mutta illallishintojen vuoksi jäi illallinen testaamatta.

Le Marais

Toinen todella kaunis pariisilaishenkinen leipomo Castrossa, jossa tarjoilijakin oli kotoisin Ranskasta. Annoskoot olivat valtavia, eikä aamiaisen jälkeen jaksettu monen tunnin kävelynkään jälkeen oikein kunnon lounasta. Ehdottomasti menisin uudestaan syömään ihan vain niitä kroisantteja (yksiä parhaita ikinä) ja sitä valtavaa, mutta todella hyvää jogurttikulhollista itse tehdyllä granolalla ja marjoilla.

Cafe de Casa

Brasilialainen aamiaispaikka Fishermans Wharfissa. Maistoin elämäni ensimmäistä kertaa acaita acai-smoothiesorbettikulhon muodossa. Erittäin hyvää ja freesiä, mutta Suomessa en lähtisi acai-linjalle, vaan suosin edelleen suomalaisia mustikoita. Testasimme myös tapiokasta tehtyjä täytettyjä brasilialaisia lettuja. Täytteet olivat hyviä, mutta tapiokaan on vielä tottuminen :D. Reissun paras jääkahvi.

The Mill

Haight-Ashburyssa. Todella hyvä kahvi. Tuottavat omaa kahviaan. Myyvät myös todella hyvää Josey Bakeryn juurileipää ja tästä tehtyjä päivittäin vaihtuvia lounas-sandwicheja, mutta vasta kello yhdentoista jälkeen. Meille ainakin sattui erittäin ihana fenkoli-piparjuurimajonessi-kesäkurpitsa-sandwich.

Verve Coffee Roastery 

Castrossa. Tuottavat myös omaa kahviaan. Verven kahvista olin lukenut paljon hypetystä, mutta parempana kahviasiantuntijana Markus kommentoi vain, että ihan hyvää. Myös jääkahvini oli ihan hyvää. Suosittu läppärin kanssa istumispaikka ja hyvät ja kohtuuhintaiset täytetyt leivät.

(Stable Cafe)

Kävimme täälläkin aamiaisella Mission Districtillä. Ihana sisäpiha, jossa istua ulkona, mutta ruoat olivat ns. hyvin peruspaahtoleipää ja jogurttia, eivätkä sinänsä mitään, minkä vuoksi menisin uudestaan. Miljöön vuoksi kuitenkin suosittelen. Myös hinnat olivat huomattavasti alhaisemmat kuin muualla.’

(20th Century Café)

Kiran suosittelema paikka, jossa emme ehtineet käydä. Paikan lohi-bagelia on erityisesti kehuttu.

 

Lounas – suunnilleen suosikkijärjestyksessä

Tartine Manufactory

Aamiaiskohdassa mainitsinkin tämän jo lempipaikaksemme sen vuoksi, että mitä tahansa tilaa, niin kaikki tuntuu olevan vain niin täydellisesti tehtyä ja täydellistä makujen harmoniaa. Paikan valoisuus on myös viehättävää.

La Taqueria

Siskoni antoi minulle yhden ruokavinkin San Franciscoon ja se oli Mission Districtin burritot. Koska alue pursui erilaisia meksikolaisia paikkoja, niin tein tutkimusta ja kaikki jäljet johtivat La Taqueriaan (huom. taquerioita on vaikka kuinka, mutta tämä on La taqueria). Paikka on kuulemma Mission Districtin legendaarinen the burrito-paikka. Epäilykseni nousivat, kun näimme paikan. Ihan perusburriton näköstä punaisilta muovitarjottimilta tarjottuna – toi mieleen halvan pikaruokalan (halpaa ja pikaista se olikin). Okei, jonot ulottuivat kadulle asti (jono kulki onneksi nopeasti), mikä pitäisi olla hyvä merkki. Päätettiin kuitenkin testata ja ihme ja kyllä, niin perusburriton näköinen ruoka olikin todella hyvää!

Burma Love

Mission Districtillä. Kävimme täällä sekä lounaalla että illallisella. Lounasaikaan oli rauhallisempaa. Varmaan ainoa burmalainen ravintola Myanmarin ulkopuolella. Ruoka on kerta kaikkiaan taivaallista. Lisää illallis-sektiossa.

Borobudur

Vanhempieni suosittelema indonesialainen ravintola Union Squaren lähellä. Kävimme täällä illallisella, mutta toimisi myös hyvänä lounaspaikkana shoppailun lomassa (koska sijaitsee shoppailudistrictillä). Lisää tästä illallis-sektiossa.

Namu Stonepot

Haight-Ashburyssa oleva korealainen paikka. En itse ihan tiedä vieläkään, mitä mieltä olen korealaisesta ruoasta. Välillä yhtä outoa kuin japanilainen voi olla. Kira oli erityisesti suositellut paikan okonominyakia kuvaillen sitä ”törkeen hyväksi”. Siis mikä okonnmyyy..? Jokin aika sitten tuo vaikeaniminen pannukakku-lettu oli hyvin pinnalla, mutta en silti ollut vieläkään maistanut sitä. Jännityksellä tilasimme sen ja totesimme, että oli kyllä yllättävän hyvää! Varmasti korealais-japanilaisruoan ystävät rakastaisivat tätä.

Picnic at Presidio

Presidion puistossa sunnuntaisin oleva ruokarekkatapahtuma. Milloinkas ruokarekkatapahtumat pettävät?

 (Souvla)

Kreikkalainen ravintolaketju. Kira suositteli oikeastaan paikan turkkilaista jogurttijätskiä baklavapaloilla, mutta päädyimme syömään myös souvlakit lounaaksi. Souvlakit eivät nyt ihan yltäneet muiden San Franciscon ruokien tasolle, mutta paikan salaatit näyttivät huomattavasti freesimmiltä. Vaikka paikka tarjoaa vegeruokaakin, niin käristyvät yli metrin mittaiset liharullat eivät houkuttele.

 

Illallinen (aakkosjärjestyksessä, kun en osaa sanoa, mikä oli paras – suosittelen kaikkia yhtä paljon)

Al’s Place

Michelin tähden moderni kalifornialainen fuusioruokaravintola. Ravintola yhdisteli todella innovatiivisesti eri maailmojen makuja ja jokainen annos oli spot on. Niin ihania makuja että! A la carte-menu kuulosti siltä, että olisin halunnut maistaa jokaista ruokaa. Päädyimme ottamaan 12 ruokalajin yllätysmenut, mutta ihmetykseksemme ruoat koostuivatkin lähinnä snack-listan naposteltavista, jotka olisi ollut halvempi tilata a la carte-listalta kuin menun muodossa. Lopulta meille jäi jopa nälkä, emmekä saaneet niitä varsinaisia annoksia, joita olisimme halunneet. Mikäs järki siinä oli? Älä siis ota menua, vaan valitse itse a la carte-listalta. Älä vain jätä vihreää hernecurrya väliin! Näin raikasta ja hyvää currya en ole ehkä koskaan maistanut.

(Kiran lempipaikka Liholihon lisäksi.) Vaikea saada pöytävarausta, mutta onneksi San Franciscossa on tapana pöytävarausravintoloissakin jättää noin kolmasosa pöydistä walk-in – vieraille. Sen kuin vain menee kohtuuajoissa.

Borobudur

Aitoa indonesialaista ruokaa – ainakin se makuista. Omistajat ja tarjoilijat ovat kotoisin Indonesiasta, joten pääsinpä yllättämään heidät puhumalla heille indonesiaa. Koska emme taaskaan osanneet valita, niin valitsimme 31 dollarin kaiken kattavan illallismenun, johon kuului noin 10 eri ruokalajia. Päinvastoin kuin Al’s Placesta (yllä), niin tuskin pystyimme ruokaähkyssä kävelemään enää kämpällemme. Ruokaa oli todella paljon, mutta oli se myös erittäin hyvää ja autenttisen makuista. Parasta oli gado gado. Tämä oli todellista vastinetta rahoille San Franciscossa!

Markuksen kommentti ”Tämä ei kyllä ole lainkaan aitoa indonesialaista. Koska me oltaisiin Indonesiassa saatu näin paljon ruokaa? Ja koska me oltaisiin saatu ruokaa ylipäänsä? Siis muuta kuin riisiä? Mun mielestä 10 ruokalajin aito indonesialainen menu olisi koostunut: valkoisesta riisistä, riisistä kecap manisilla, riisistä, kookosriisistä, keltaisesta riisistä, tyhjästä lautasesta, riisistä sambal olekilla (chilikastike), riisistä…

Burma Love

Kävimme lounaalla ja illallisella tässä Mission Districtin helmessä. Burmalaista ruokaa en olekaan syönyt sitten vuoden 2013 Myanmarissa vieraillessani. Se burmalainen platha-leipä… Ah muistan syöneeni sitä välillä päivän jokaiseksi ateriaksi ja edelleen se saattoi olla parasta koko menussa (olen melkoinen leipäfani). Mutta kaikki maistamamme ruoat kuuluivat ehdottomasti parhaisiin aasialaisiin ruokiin ikinä (päihittäen monet fine dining aasialaiset ravintolat ja melkein jopa autenttiset katukeittötkin itse Aasiassa). Täynnä tekstuuria ja makua. Mukaan tarttui myös burmalainen keittokirja, joten burmalaisesta ruoasta tulette kuulemaan jatkossa lisää. Ainoa miinus ravintolalle oli sen illallisen aikana oleva kova taustahäly johtuen ehkä huonosta akustiikasta ja suuresta illallistajamäärästä?

Flour + Water

Italialainen ravintola Mission Districtillä, jossa kaikki oli vaan niin täydellistä kuin olla ja osaa. Tunnelmallinen illallispaikka, jonne on myös vaikea saada pöytävarausta, mutta kuten sanottu, saavu ajoissa vaan jonottamaan walk-in paikkaa. Tunnettu täydellisistä pastoistaan, mutta alkupala arancinit olivat kuitenkin suurin suosikki – niitä tilasimme uudestaan jälkiruoaksi. Oma pastani oli melkoisen erikoinen ja niin hyvä; säilötystä sitruunasta ja härkäpavuista tehty tortellinitäyte ja samoista aineksista tehty voikastike.

(Liholiho)

Emme ehtineet käydä, mutta Kira mainitsi tämän toiseksi lempipaikakseen Al’s Placen ohella. Tarjoaa korea-japanipainotteista ruokaa melko korkein hinnoin. Jälleen paikka, jonne on vaikea saada pöytävarausta.

Jäätelöpaikat – suosikkijärjestyksessä

Ghirardelli

Parhaat jäätelöannokset. Tai jäätelöannos. Kävimme kolmesti syömässä saman valtavan jäätelöannoksen, koska se vain oli niin täydellinen makuelämys. Vadelmasorbetti lämpimällä suklaa-fugekastikkeella (kutsutaan myös world famous chocolate fudge sauce). Ghirardelli on oikeastaan suklaamerkki ja myös heidän suklaansa ovat aivan erinomaisia.

Smitten

Tarjolla on vain muutama maku, mutta se selittyy sillä, että jokainen tilaamasi jäätelöpallo tehdään oikeista raaka-aineista silmiesi edessä nestemäisen typen avulla. Näin tuoretta jäätelöä harvoin saakaan (paitsi kotonatehtynä). Jokainen vohveli, kastike ja tilpehööri on myös paikan itsensä alusta asti itse tekemä. Emme ole koskaan maistaneet näin hyvää kahvijäätelöä ennen…

Frozen yogurt-paikat

Eivät petä koskaan. Ympäri Amerikkaa löytyy enemmän tai vähemmän froyo-paikkoja, jossa itse täytät kupin jogurttijäätelöillä ja lisukkeilla ja maksat painon mukaan.

Seuraavat olivat hyviä, mutta eivät niin erityisiä:

Bi-Rite

Ilmeisesti melko kuuluisa jäätelömerkki Amerikassa? Joka paikassa tuntui olevan sama ongelma; amerikkalaiset rakastavat kaikkea ruskean sävyistä – maapähkinävoita, suklaita, pähkinöitä, kinuskia, toffeeta, nutellaa jne. ja freesit maut rajoittuivat lähinnä mansikkajäätelöön.

The combo; marjasorbetti, suolakaramelli- ja vaniljajäätelö

Salt + Straw

Tosi hyvä karamellisoitu-mantelijäätelö.

Näissä emme ehtineet käydä, mutta jälleen Kira suositteli näitä:

Garden Creamery

Humphry Slocombe

 

En edes ymmärrä, miten ehdimme syödä näin paljon viidessä päivässä ja osissa paikoissa useammankin kerran. Kyllä sitä vissiin vaan jaksaa näin hyvää ruokaa syödä 😊.

Jäikö nälkä?

Jätä kommentti