”No tää kyllä sillee maistuu rosollilta, mutta on kyllä niiiiin paljon parempaa” – Markus.
”Rosollin ainesosat (suolakurkkua lukuunottamatta) on hyvän makusia ja perisuomalaisiakin, joten niitä olisi kiva käyttää. En silti käsite, miten rosolli itsessään on niin järkyttävän karseeta” – erään lukijan kommentti rosollista. Sain hyvät naurut tästä kommentista, sillä olen samaa mieltä, mutta en olisi kehdannut itse julkisesti ääneen näin tyrmäävää kommenttia rosollista lausua, ettei vain kukaan rosollistä pitävä henkilö siitä loukkaantuisi :D. No makuasioista voi kiistellä, mutta kullakin on oma makunsa.
Juuri tästä samaisesta syystä; rosollin raaka-aineet ovat itsessään hyviä, mutta miten niistä onkin tehty niin mielikuvitukseton yhdistelmä tasapilkottuja keitettyjä ja raakoja palasia – ja vielä yhdistetty suolakurkkuun JA kermavaahtoon? Ymmärrettävästi raaka-aineet ovat valikoituneet vanhojen aikojen mukaan, jolloin saatavilla oli todellakin vain syksyltä säilöttyjä raaka-aineita ja hyvin kellarissa säilyviä juureksia ja omenoita. Kermavaahto oli harvinaista herkkua, joten sillä kruunattiin salaatti. Mutta miksi sen pitää yhäkin ilmestyä joka joulu joulupöytäämme siinä samassa muodossa?
Niinpä lähdin kyhäilemään päässäni, miten saisi rosollin ainekset vähän parempaan ja mielenkiintoisempaan muotoon säilyttäen kuitenkin yhä rosollin olemus? Tietysti paahtamalla ja marinoimalla saadaan vähän mielenkiintoa lautaselle. Rosolli vol 2 kehitys onnistui hienosti!
Sitä voi tietysti pohtia, miksi edes halusin kehittää jotakin rosollia muistuttavaa, jos en siitä niin pidä? Koska tiedän, että rosollia vaaditaan kuitenkin joulupöytään, joten parempi olla ässä hihassa sitä varten :D. Sellainen rosolli, jota voisi itsekin lautaselleen ottaa, mutta joka maistuisi myös rosolli-ihmisille.
Rosolli vol 2 – resepti
Tästä voisi valmistaa isomman vadillisen rosollia tai tehdä kaikille yksittäiset pienet alkuruoka-annokset. Kuvien mukaisina alkuruoka-annoksina 4:lle.
Vegaanisen halutessaan voi ricotan korvata kauratuorejuustolla.
Tarvitset
1 rasia ricottaa (250g)
1 punajuuri
7 pienempää porkkanaa
suolaa, hunajaa ja oliiviöljyä paahtamiseen
timjamia
Marinoitu omena:
1 iso jouluomena
½ sitruunan mehu
2 rkl valkoviinietikkaa
3 rkl sokeria
5 rkl vettä
Valmistusohjeet
- Lämmitä uuni 225 asteiseksi.
- Marinoi omena. Pese omena. Leikkaa se pieniksi kuutioiksi. Sekoita marinadiainesten kanssa ja jätä maustumaan muiden valmistelujen ajaksi.
- Kuori punajuuri. Keitä se kypsäksi.
- Kuori porkkanat. Halkaise pituussuunnassa halki. Asettele leivinpaperille leikkuupinta ylöspäin. Lorauta päälle hieman oliiviöljyä, hunajaa ja suolaa. Paahda uunin keskitasolla n. 20 minuuttia. Kun punajuuri on keitettäen kypsynyt, leikkaa se muutamaan osaan ja laita vielä uuniin porkkanoiden kanssa 10 minuutiksi.
- Levitä lautaselle ricottaa. Asettele paahdetut porkkanat sen päälle. Surauta punajuuri blenderissä pieneksi muruksi. Lisää porkkanoiden päälle punajuurta, marinoitua omenaa ja tuoretta timjamia. Lorauta viimeiseksi hiukan oliiviöljyä.
Meinasi ajatukset lähteä villimmällekin laukalle ja kuvittelin joukkoon jo paahdettu seesaminsiemeniä, vähän katajanmarjaa, juustokuminaa… Mutta jätetään ne nyt kuitenkin pois, jotta säilytämme rosollin syvimmän olemuksen.
12 kommentit
Taidan arvata millaista rosollia saadaan tänä jouluna…
Voisiko kuitenkin ostaa myös etikkakurkkuja…?
Rovaniemellä löytyy varmaan ruokakaupasta joululaatikoita??
Kuulostaa hyvältä! Näyttää hyvältä! Sit se isoin probleema, miten saadaan muu seurue suostumaan tähän perinteitä rikkovaan vaihtoehtoon? 😀
Sanopa se :DD. Mietin juuri samaa, suostuuko äitini tähän :D.
Siis rosollihan ON oikeesti hyvää, kun sinne ei laiteta mitään etikkapunajuuria vaan ihan oikeita! Paahtaminenhan varmasti parantaa vaan asiaa. Ja mausteeksi suolaa vaan 😀
No nyt on kyllä great minds think alike! 😀
Just eilen juttelin jouluruoista ja ihmettelin, miten niin hyvistä raaka-aineista saadaan jotain niin laimeaa kuin perusrosolli – ja että uunissa tehty versio olisi taatusti paljon parempaa! … Ja nyt tulin kurkkaamaan blogisi uudet päivitykset. 😀
Itse funtsailin kylkeen manteliricottaa. 🙂
Haha :DD Todellakin, great minds ;). Tietysti voisi vielä tehdä rosolli vol3:sen ja laittaa ne omenatkin uuniin :).
Tässä tekemisiä optimoidessa jäin pohtimaan, että miksi punajuuri keitetään ensin eikä vain laiteta uuniin paahtumaan? (Vaikka sitten tarvittaessa pidemmäksi aikaa kuin porkkanat?) Tai siis, onko tuosta keittämisestä jotain erityistä etua?
Hei, valitettavasti en päässyt vastaamaan ennen joulua, kun en itse päässyt kirjautumaan blogiini enää viimeisinä päivinä :(. Ei tosiaan ole mitään etua muuta kuin aika. Punajuuren paahtuminen uunissa on vaan jotenkin tolkuttoman pitkän ajan vievää puuhaa 😀
Kiitos, tämä vaikuttaa ihanalta! Tätä ajattelinkin siis tehdä joulupöytään, koska meilläkään ei olla mitään suuria rosollin ystäviä. Mutta olisiko tässä jotain mitä voisi tehdä etukäteen, vai tuleeko nuo paahdetut porkkanat ja punajuuri olla lämpimiä? Ja onko vuorokausi liikaa omenoiden marinoimiselle?
Hei, valitettavasti en päässyt vastaamaan ennen joulua, kun en itse päässyt kirjautumaan blogiini enää viimeisinä päivinä 🙁
Jatkon varalle: ei niiden tarvitse välttämättä olla lämpimiä. Söin itsekin jäähtyneenä. Vuorokausi-2 on oikein hyvä aika omenoille :).
Tämä oli aivan loistava yhdistelmä! Oatlyn tuorejuusto toimi tosi hyvin ricottan sijasta. Lisäsin vielä päälle hieman juureslastuja, ne toivat kivasti rapeutta annokseen.
Oi! Juureslastut varmasti todellakin toimivat! Kiitoksia 🙂