Home Matkat Neljän päivän retki Hossan kansallispuisto ja Pieni Karhunkierros

Neljän päivän retki Hossan kansallispuisto ja Pieni Karhunkierros

7 comments

Jos kysyisit, mihin syksyllä kannattaa matkustaa, niin kaikista maailman paikoista valitsisin ehdottomasti Pohjoismaiden pohjoisosat. Niin Norjan, Ruotsin kuin Suomen Lappi on syysaikaan niin lumoavan kaunista. Kun suunniteltu Ruotsin Abiskon reissu sairastumisen vuoksi peruuntui, niin jäi se kaihertamaan niin paljon hampaankoloon, että tutkin kalentereitamme pienenkin mahdollisen pidemmän viikonlopun varalta.

Sellainen saatiinkin järjestymään sopivasta omaksi syntymäpäiväkseni. Alun perin olimme kuvitelleet kylläkin tekevämme syntymäpäiväreissun taas saaristoon, mutta luvatut säät saivat meidät vaihtamaan suunnitelmaa. Ekstemporee käännettiinkin kurssi 180 astetta – Kuusamoon! Itselleni tämä oli ensimmäinen kerta aikuisiällä Kuusamoon. Maisemat ja luonnon nähtyäni sekä Kuusamon keskustan ruokakauppojen valikoiman tsekattuani olin jo lähes valmis muuttamaan Kuusamoon – jos siis läheiset kaveritkin vaan muuttaisivat sinne!

           Pullakaffet kuuluu myös retkelle! Luontokeskuksesta pullat mukaan ja retkelle!          

Aikaa olisi neljä vuorokautta, joista yksi vuorokausi menisi kokonaan matkustamiseen. Kunnianhimoinen suunnitelmani oli, että Hossan kansallispuiston lisäksi käväisimme myös siellä kuuluisalla Pienellä Karhunkierroksella. Nehän ovat aika lähekkäin kartalla? 

Markuksen torstaiaamun tentin jälkeen matkasimme Ouluun, josta vuokrasimme auton. Neljän tunnin ajomatka Oulangan kansallispuiston (Karhunkierros on siellä) porteille taittui poroja teillä väistellen. Porot täplittivätkin maisemaa aivan koko neljän päivän matkan ajan.

Pieni Karhunkierros

Perjantaiaamuna herätyskello soi 6.30, sillä kaverini vinkistä tarkoitus oli päästä aloittamaan 12 kilometrin Pieni Karhunkierros kello kahdeksalta. Hän varoitti, että paria tuntia myöhemmin on jo melkein turha lähteä, sillä ihmisiä on enemmän kuin voisin uskoakaan. Palatessamme kierrokselta ymmärsin, mistä kaverini puhui. Satoja ihmisiä käveli meitä vastaan lähes jonossa ja sai jonottaa pääsevänsä riippusillan yli. Mutta siis hienoa, kuinka paljon vierailijoita Suomenkin luontokohteissa riittää! 🙂 Enkä toisaalta ihmettele, sillä Pienellä Karhunkierroksella pääsee helposti ja melko lyhyellä kävelyllä näkemään suoalueita, koskia, vesiputouksen ja korkeuseroja.

Myllykoski

Myllykoski

Aikataulullisesti Karhunkierroksen ruska piti olla juuri nyt aikalailla parhaimmillaan. Tämän vuoden ruska jäi kuitenkin ainakin Kuusamon tasolla hieman vaisummaksi, sillä lehtipuut alkoivat pudottaa lehtiä jo niin aikaisin. Mutta silti oli kaunista!

Puolen päivän aikaan päästiin jo jatkamaan matkaa Kuusamon keskustan kauppatäydennyksen kautta Hossan kansallispuistoon. Ajomatka näiden välillä oli n. 1,5 tuntia. 

Hossan Kansallispuisto

Hossan kansallispuistohan sai kansallispuiston leiman Suomi 100-vuoden kunniaksi kaksi vuotta sitten. Sen jälkeen puisto on tullut ymmärrettävästi yhä tunnetummaksi ja kävijämäärät (onneksi) kasvussa. Kuitenkin vaikka vierailimme Hossassa parhaan ruska-ajan viikonloppuna, niin emme törmänneet kuin kouralliseen ihmisiä.

Julma-Ölkyn kanjoni

Ölkky

Perjantai-iltapäivänä lähdimme kiertämään Hossan kuuluisinta reittiä eli Julma-Ölkyn aluetta. Julma-Ölkky on yksi Suomen vaikuttavin kanjoni. Sieltä valitsimme Ölkyn Ähkäisy nimisen 10km reitin, mutta jälkiviisaana neuvoisin sinua patikoimaan kyllä ennemmin lyhyemmän, 5 kilometrin Ölkyn Ylitys-reitin. Reitti on muuten sama, mutta pidempi kiertää periaatteessa koko kanjonin, mutta sillä ylimääräisellä 5km matkalla ei näe kanjonia itseään. Tietysti muuten kyllä metsää. Jäimme Ölkynperän laavulle eli koko kanjonin toiseen päähän. Meitä oli kyllä varoiteltu, että yöllä mennään jo -6 asteen puolelle, mutta innokkaana halusin kokeilla, miltä se tuntuisi nukkua laavulla. Kymmenen aikaan illalla hytisimme makuupusseissamme. Samalla kuului jättimäinen tömähdys aivan vierestämme ja mieli teko tepposet. Kun on viime aikoina seurannut rikossarjoja, lukenut rikosromaaneja ja työmatkoilla kuunnellut vielä rikospodcasteja, niin sitä mielenjuoksua ei voinut enää pysäyttää. Ei minua ole koskaan aiemmin jännittänyt metsässä! Markus ei saanut kylmältä nukuttua ja itse en saanut jännitykseltä nukuttua, joten pakkasimme uudestaan kaikki tavaramme ja kävelimme kilometrin matkan järvenpohjalta kanjonin laelle, jolloinka myös ilma oli lämpimämpää siellä. Pystytimme teltan ja heräsimme aamulla – vain hieman kylmissämme. Teltta tuntuu aina jotenkin tosi turvalliselta. Paitsi ukkosmyrskyllä aukealla..

“Parasta on puiden pilkkominen ja nuotion tekeminen” -Markus

Julma-Ölkyn kanjoni vedestä käsin

Lauantaina patikoimme takaisin naavametsien läpi. Luontokeskukseen soittamalla sai vuokrattua kanootin, jolla meloimme pitkin Julma-Ölkyn kanjonia. Se olikin paras näkökulma koko kanjoniin. 12 tunnin vuokraus maksoi 30 euroa ja yhteen kanoottiin tuleekin minimissään kaksi ihmistä. Tosin kanotoimme vain pari tuntia ja jatkoimme matkaa. Luontokeskuksesta oli suositeltu erityisesti Hossan kansallispuiston lounaisosia, sillä siellä olisi kuulemma paljon rauhallisempaa ja todella kaunista, hyväkuntoisia autiotupia, eikä moni käy tällä alueella.

 

Otimme loppupäivän rennosti. Patikoimme lyhyen matkan autolta puolukkametsän läpi Kukkurin autiotuvalle. Keittelimme lounaat ja asetuimme taloksi autiotupaan. Kuulemma Kukkurin autiotupa on yksi Lapin (eikä Kuusamo ole edes varsinaista Lappia) parhaiten hoidettuja autiotupia ehkä siksikin, että siellä käy niin vähän ihmisiä. Autiotuvat ovat Suomessa todellista luksusta. Hirsimökki, jonka saa kaminalla lämmittää lämpimäksi. Puutkin on kannettu paikalle. Ne vain pilkotaan ja poltetaan. Vuokratuvista löytyy usein myös keittovälineitä, keittolevyt ja jopa sauna. Kukkurin autiotuvalla vietti yötä myös vanhempi hossalainen pariskunta, joka oli koko ikänsä retkeillyt alueella ja heiltä tulikin vinkkejä ties kuinka paljon tulevaisuuden varalle. Illalla kävelimme järven reunaa itään päin ja takaisin nauttien auringonlaskun ruskaa korostavista sävyistä.

Autiotuvassa vietetyn yön jälkeen olin niin onnellinen raikkaasta aamusta ja lämpimästä tuvasta, että tuntui kuin olisin voinut jäädä asumaan sinne. Sunnuntaina ehdimme vielä kiertää 14 kilometrin Kokalmuksen kierroksen, joka oli hyvin helppoa, järven rantoja kiertävää tasaista metsäpolkua, mutta puikkelehti läpi kauniiden suoalueiden ja kirkkaiden lampien. Tällä kierroksella emme tavanneet ketään muutamaa maastopyöräilijää lukuun ottamatta. 

 

Kokalmuksen kierros

Hossan kansallispuistossa todella huolehdittiin vierailijoista, sillä luontokeskuksen vieressä pääsi käymään maksullisessa suihkussa! Kolmen päivän metsäretken jälkeen olimmekin jo miettineet, mitkä olivat vaihtoehdot peseytymiseen. Olimme kuitenkin menossa yöjunalta suoraan töihin maanantaina, joten peseytyminen oli lähes pakollista. Olisiko se sitten junan lavuaarissa vai ehtisimmekö Oulussa käydä uimahallissa?

 

Ajomatka Ouluun vei 3-4 tuntia aina välillä hidastellen ja antaen poroille tietä. Oulusta voin suositella ruokapaikaksi Cafe Roosteria – isoja gourmet-hampurilaisannoksia ja listalla suoraan oli jo kolme vegaanista vaihtoehtoa ja vegehamppareiksi olisi saanut muutettua jokaisen.

 

Rinkka selässä maanantaina yöjunasta töihin, ja johan tuntui, että neljän päivän poissaolo olisi ollut paljon pidempikin. Retkeily ja ulkona vietetyt yöt saavat ajan tavallaan pysähtymään ja toisaalta taas tuntuu, että neljässä päivässä ehti todella paljon.

 

Pari päivää reissumme jälkeen Kuusamo valittiin Suomen kauneimmaksi paikaksi – enkä ihmettele!

Jäikö nälkä?

7 comments

Sari Atula 3.10.2019 - 11:33

Ihana juttu ja ihanat kuvat-matkakuume kasvaa! Ensi syksynä sitten tuonne

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 3.10.2019 - 21:06

Ehdottomasti! 🙂

Reply
Glotter-Bäckerin 3.10.2019 - 13:51

Hossaa on kehuttu, eikä näköjään turhaan!

Metsässä kyllä virkistyy perinpohjin. Mulla on tapana sanoa, että viikonloppu luonnossa irrottaa tehokkaammin kuin viikko rannalla.

Vinkkiviitonen yöjunien ihailijalta: yöjunissa on makuuvaunun käytävällä siisti ja näppärä suihkukoppi, jossa on jopa lattialämmitys!

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 3.10.2019 - 21:07

Siis mä jäin miettimään, että onko junassa todella suihku, sillä hytissämme oli suihkukortti! En mennyt sitten perehtymään tarkemmin, mutta hyvä tietää jatkoa varten. Siis todellakin, yö metsässä vastaa jo viikon lomaa :).

Reply
Maria 7.10.2019 - 07:31

Uusissa yöjunissa on yläkerran makuuhyteissä ihan oma suihku siinä hytissä! Ja alakerrassa tosiaan tuo vaunun yhteinen suihkukoppi. Yöjunat <3

Reply
Mari 3.10.2019 - 16:14

Me käytiin Hossassa kesälomalla ja mun koettelemus korkeanpaikankammosena oli Ölökyn ylitys. Tein sen ja nykyään oon vaan voittaja 😀 Huikee reissu oli kyllä! Itsekin kirjoitin siitä blogiini postauksen 🙂

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 3.10.2019 - 21:07

Mahtavaa, että teit sen! Se on hurja paikka :). Ohoh, no mun täytyy käydä lukemassa sun juttu :).

Reply

Leave a Comment