Home Retkeily Markus: Retkeilyvarusteet – Yöpyminen part 1. Teltan valinta

Markus: Retkeilyvarusteet – Yöpyminen part 1. Teltan valinta

2 comments
Telttailu

 

Kävele makuuhuoneeseesi ja pohdi mitä normaalisti tarvitset nukkuaksesi yösi mukavasti. Vastaus on melko yksinkertainen: miellyttävät olosuhteet (lämpötila, tuulettomuus, ylimääräisiltä eliöiltä eristäytyminen), pehmeä alusta, peitto, tyyny, pimeys ja hiljaisuus). Näiden ominaisuuksien kuljettaminen mukana rinkkaan pakattavassa koossa ja painossa, sekä pystyttäminen huomattavan vaihteleviin olosuhteisiin kesähelteistä talvipakkasiin, vaatii erityisvälineitä ja ripauksen tietämystä. Kuten huomaat, et voi kantaa selässäsi kolmen neliömetrin kokoista jenkkisänkyäsi ja makuuhuoneesi katto ja seinärakenteet ovat kiinteästi asuntoosi kytköksissä (toivottavasti). On hyvä muistaa, että mitä enemmän mukavuuksia kannat mukanasi, sitä enemmän kannat niitä mukanasi, mutta toisaalta sitä paremmin nukut yösi ja sitä mukavammalta retkeily tuntuu. Varsinkin retkeilyharrastuksen alkuvaiheessa (ja miksei myös myöhemminkin) on erityisen tärkeää, että kokemus on miellyttävä, koska huonosti nukuttu yö yhdistettynä poikkeavaan päivärasitukseen saattavat tehdä kokeilusta lyhytkestoisen. Hyvin varustautuneena luonnossa yöpymisestä saa erittäin miellyttävää ja liiallisen grammanviilauksen jättäisin tässä harrastuksessa myöhempään vaiheeseen, mikäli retkeilystä enemmän innostuu. Talvivaelluksen jätän samaten johonkin myöhempään ajankohtaan (kuten en myöskään suosittele aloittamaan retkeilyharrastusta tästä vuodenajasta) ja keskityn nyt vain kolmen vuodenajan olosuhteisiin.

Telttailu

Miellyttävät olosuhteet

Luonnossa voi nukkua myös ilman ympäristöstä eristävää aparaattia, mutta monesti sääolosuhteet ovat sen verran vaihtelevat, että on parasta turvautua jonkinlaiseen keinotekoiseen barrieriin. Tämä on erityisen suositeltavaa, mikäli arvostat makuuhuoneesi katon ja seinien ylläpitämää lämmintä, tuuletonta, sateetonta ja ötökätöntä habitaattia. Tällaisena välineenä toimii tavallisesti teltta, mutta muunlaisiakin vaihtoehtoja toki löytyy (riippumatto, tarppi, bivy-pussi). Minulla on henkilökohtaista kokemusta vain telttayöpymisistä ja muutenkin koen, että telttailu on aloittelijaystävällisin ja helpoin tapa aloittaa luonnossa yöpyminen, joten jätän nämä muut yöpymistavat käsittelemättä.

Telttailu 

Teltta

Mitä teltta siis tekee? Teltan pääasiallinen funktio on suojata tuulelta ja sateelta. Näiden lisäksi se tuo aavistuksen verran lämpöä (n. 5-10 astetta, tuuletuksesta, henkilömäärästä ja vuodenajasta riippuen), eristää maan kosteudelta, pitää hyönteiset ja muut eläimet pienen kuplasi ulkopuolella, ja varastoi ja suojaa muut tavarasi. Tavallisesti teltoissa on sisäteltta ja sateensuoja, joita tyypillisesti käytetään yhdessä. Mikäli ulkona on kuuma eikä sada tai tuule merkittävästi, sateensuojan voi jättää laittamatta, jolloin tuuletus paranee huomattavasti, mutta sisäteltta eristää sinut vielä mahdollisilta hyönteisiltä.

Telttojakin on monenlaisia, mutta kaksi yleisintä pääryhmää muodostavat kupoli- ja tunneliteltat. Näiden lisäksi löytyy suuria perhetelttoja, geodeettisia telttoja, nuuskamuikkustelttoja ja vaikka mitä, mutta mielestäni kolmen vuodenajan retkeilykäyttöön helpoimmat ja selässä kannettavimmat vaihtoehdot ovat kupoli- ja tunneliteltat. Kumpi näistä siis tulisi valita?

Telttailu

Kupoliteltat

Kupoliteltat koostuvat tavallisesti sisäteltasta, joka pingotetaan kahden ristiin menevän tukikaaren varaan ja näiden päälle asennettavasta sateensuojasta. Ne ovat täysin itsestään seisovia, mikä tarkoittaa sitä, etteivät ne tarvitse pystyssä pysyäkseen ulkoisia kiinnityspisteitä, joten ne voi pystyttää myös kiviselle kalliolle. Luonnollisesti telttakiilat kannattaa kiinnittää aina kun se on mahdollista, koska se parantaa teltan vakautta ja pingottaa teltan ulkokankaan (sateensuojan), jolloin sateen- ja tuulenkestävyys paranevat. Teltta on tuolloin myös hieman tilavampi ja selvästi kuvauksellisempi. Kalliolla telttaillessa telttakiilojen sijaan telttanarujen kiinnityksessä voi käyttää kookkaita kiviä, mutta kuten jo aiemmin totesin, teltta pysyy kyllä hyvin pystyssä ilman niitäkin. Itsestään seisovuuden lisäksi kupolitelttojen hyödyt tunnelitelttoihin verrattuna ovat niiden tavallisesti suurempi sisäkorkeus (enemmän ”päätilaa” istuessa), ne kestävät paremmin suuntaa vaihtavaa tuulta (mutta huonommin voimakasta, pääosin yhdestä suunnasta puhaltavaa tuulta) ja ovat helpompia pystyttää. Telttailun aloittamiseen kupoliteltta on helpoin ja monipuolisin vaihtoehto.

Tunneliteltat

Tunneliteltatkin koostuvat tavallisesti sisäteltasta, tukikaarista ja niiden varaan pingotetusta sateensuojasta. Tukikaaret eivät mene päällekkäin, kuten kupoliteltassa, vaan muodostavat toisistaan erillään tunnelin tukirangan. Tästä syystä tunneliteltat eivät ole koskaan täysin itsestään seisovia, vaan ne pitää pystyttää vähintään neljällä teltan kulmiin laitettavalla telttakiilalla, mikä tekee hyvin kallioisessa maastossa telttailusta selvästi haastavampaa. Toisaalta tukikaaret ovat lyhyempiä ja tästä syystä tunneliteltat ovat kokoonsa nähden kupolitelttoja kevyempiä. Muita hyötyjä kupolitelttoihin nähden ovat parempi voimakkaan tuulen kestävyys ja suuremmat absidit, eli sisätilan ulkopuoliset säilytystilat, joissa ulkoteltta suojaa vielä sateelta ja tuulelta (kookkaimmissa onnistuu ruoanlaittokin sateisella säällä). Tunneliteltta toimii lähes kaikissa maastoissa lähes yhtä hyvin kuin kupolitelttakin, mutta loistaa erityisesti tuulisissa ja sateisissa olosuhteissa. Se on paras vaihtoehto Lapin ja Skotlannin ylänköjen kaltaisissa avoimissa maastoissa, joissa tuulet voivat yltyä koviksi ja teltassa saattaa joutua viettämään pitkiäkin aikoja. Talvitelttailussa tunneliteltat ovat käytetyin ja toimivin telttatyyppi.

Telttailu

Teltan tilavuus

Mitä muuta tulee vielä ottaa teltan ostossa huomioon? Ainakin se, kuinka paljon tilaa tarvitsee. Tilan tarpeeseen vaikuttavat telttailevien henkilöiden lukumäärä ja koko, tavaroiden määrä, matkan pituus, vallitsevat sääolosuhteet ja telttailijoiden mukavuudenhalu. Toisaalta tilaa rajoittavat pääasiassa teltan paino ja jonkin verran myös pakkauskoko, jotka nekin ovat huomioon otettavia valitsemiskriteerejä. Hyvä nyrkkisääntö on, että ostaa teltan, joka on suunniteltu yhdelle henkilölle enemmän, kuin mitä telttaa tavallisesti käyttää: yhdelle hengelle kahden hengen teltta, kahdelle kolmen jne. Teltat ovat tavallisesti mitoitettu niin, että kahden hengen telttaan kyllä mahtuu kaksi henkeä makuualustoineen, mutta juuri muuta ei sinne sitten enää mahdukaan. Yleensä sitä haluaa ottaa ainakin osan tavaroistaan teltan sisäpuolelle ja ylimääräinen tila lisää mukavuutta huomattavasti. Tämä korostuu pitkillä, sateisilla ja kylmillä vaelluksilla, joissa on paljon tavaraa mukana ja teltassa vietetään enemmän aikaa. Saman telttamallin kahden ja kolmen hengen telttojen painoerotkin ovat vain joitain satoja grammoja, joten lisätila tulee halvalla. Lyhyet kesäretket onnistuvat mukavasti myös pienemmälläkin teltalla.

Teltan sisäkorkeus on myös tärkeä mukavuutta lisäävä tekijä: riittävä sisäkorkeus on sellainen, jossa mahtuu mukavasti istumaan selkä suorana siten, että pään päälle jää vielä tilaa, eikä olo ole klaustrofobinen (n. 1.0 – 1.1 metriä tai enemmän). Pitkän ihmisen on huomioitava etenkin tunnelitelttaa ostaessa jalkopään sisäteltan kaltevuuskulma; jos kulma on jyrkkä, makuupussi saattaa osua makuualustalla ollessaan teltan sisäkankaaseen ja tällöin telttaan yön aikana muodostunut kosteus pääsee imeytymään makuupussiin. Tällöin voit laittaa makuupussin jalkopään päälle jotain vedenpitävää (esim. kuoritakki), jolloin makuupussi ei pääse kastumaan. Vielä parempi olisi, jos teltta olisi hieman kookkaampi. Muutenkin kasteen muodostumista vähentääkseen kannattaa teltan kaikki tuuletusaukot pitää aina mahdollisimman auki etenkin yöaikaan.

Telttailu

Teltan paino

Teltan paino määräytyy sen koon ja materiaalien mukaan. Kevyimmät kahden-kolmen hengen teltat ovat n. 1.5 – 2.0 kiloa painavia, mutta keveys ei tule ilmaiseksi: ne yleensä maksavat enemmän eikä kevyt kangas ole yleensä yhtä käyttöä kestävää kuin painava ja paksumpi. Kevyt teltta on toisaalta hyvin kevyt selässä ja yhdenkin kilon säästö painossa tuntuu jo merkittävältä. 4 kiloa alkaa olla jo aika lähellä maksimaalista teltan painoa, jota selässään kannattaa raahata. Hyvin kevyeen telttaan kannattaa ostaa telttavalmistajalta erillinen teltan alusmatto, joka suojaa teltan pohjaa aluskasvillisuudelta ja teräviltä kiviltä pidentäen teltan elinikää. Muutoinkin puhallettavia makuualustoja käytettäessä kannattaa varmistaa, ettei nuku lasinsirpaleiden tai terävien kivien taikka oksien päällä ja tarvittaessa poistaa nämä teltan alta tai vaihtaa paikkaa.

Telttailu

Budjetti

Budjetti määrittelee myös paljon sitä, millaisen teltan pystyy ostamaan, mutta halvempikin teltta toimii varmasti aivan riittävän hyvin. Kalliimmat teltat ovat tavallisesti edullisempia kevyempiä ja/tai kestävämpiä. Harva tarvitsee Hillebergin yli 1000 euron telttoja; suurimpaan osaan paikoista riittää esim. Marmotin reilun 200 euron teltta aivan mainiosti. Muutaman kympin ”festariteltallakin” telttailee kätevästi ainakin sateettomalla kesäsäällä.

 

Meillä on ollut käytössämme Big Agnesin Copper Spur HV UL 3 –kupoliteltta (paino 1.7 kg), jonka ostimme Jenkkien reissultamme 500 dollarilla. Se on painoonsa nähden erittäin tilava ja on toiminut loistavasti kahdelle henkilölle kaikkina kolmena vuodenaikana.

Listaan tähän alle muutaman muun omasta mielestäni pätevän telttavaihtoehdon eri hintaluokista painottuen kolmen vuodenajan retkeilyyn.

Kupoliteltat

MSR Hubba Hubba Nx (paino 1.75kg, hinta n. 390e)

Marmot Tungsten tai Vapor malli 2P tai 3P (paino 2.2kg – 3.0kg, hinta 200e – 390e)

Nemo Dagger 3P (paino 1.95kg, hinta n. 500e)

Tunnelitelttojen osalta olen perehtynyt vain talvitelttoihin, joten en osaa antaa kunnollisia suosituksia kolmen vuodenajan teltoista. Kupoliteltta on toistaiseki täyttänyt omat tarpeemme keväästä syksyyn.

 

Ennen kuin ostat oman teltan, kannattaa mahdollisuuksien mukaan lainata ensin kaverin telttaa, jotta saa jonkinlaisen kuvan siitä, pitääkö ylipäätään usean päivän retkistä ja telttailusta. Retkeillähän voi myös autiotuvissa yöpyen, ja päiväretkiä tehdä kotoa, autosta, asuntoautosta tai hotellista käsin. Toisaalta telttailu avaa paljon mahdollisuuksia reittisuunnittelun suhteen ja yleensä kaikista uskomattomimmat yöpymispaikat vaativat teltan kaverikseen (Saara laita jotain hienoja telttalokaatioita tähän alle).

Saara: Sähän oot jo Markus esitellyt hienoja telttalokaatioita telttavarustevideossasi? Eli siis siinä legendaarisessa retkikivi-videossa 😀 Linkkaan sen tähän alle:

Telttailu

Telttailu

Telttailu

Jäikö nälkä?

2 comments

Nanna 22.06.2020 - 03:08

No nyt pääsen kysymään: mikä on riitävä sadepilariarvo, ettei kastu? Meillä teltan osto edessä. Vanha palveli yli 20 v. .mutta on sittemmin haudattu.

Reply
Nuvem 22.06.2020 - 12:30

Me päädyttiin hintasyistä tunneliin, sillä sopivan kokoista kupolia ei tuntunut löytyvän helpolla. Päädyttiin tähän telttaan (meillä on vielä 4 hlö malli joka taitaa olla vähän korkeampi) https://scandinavianoutdoor.fi/wild-country-by-terra-nova/varusteet/teltat/vaellusteltat-ja-laavut/hoolie-compact-3/, joka on ollut helppo koota ja sopivan tilalta sisältä, mahtuu pitkänäkin istumaan. Ainut miinus minkä keksin on se, että tuuletusaukot ovat kiinteät eli niitä ei saa säädettyä kuten taas esim hillebergeissä saa säädettyä verkkokankaan pinta-alaa.

Reply

Leave a Comment