Home Markuksen asiatekstit Markus: Pyöräretkeily part 2. – Pyörälaukut ja muut pyöräretkeilyvarusteet

Markus: Pyöräretkeily part 2. – Pyörälaukut ja muut pyöräretkeilyvarusteet

3 comments
Pyöräretkeily

Pyöräretkeily eroaa muusta retkeilystä vain siinä, että pääasiallinen lihasvoiman vastaanottava välikappale on polkupyörä (vaelluskenkien sijaan) ja pääasialliset tavaroiden kuljetuspaikat ovat pyörälaukut (rinkan sijaan). Pyörä vaatii vielä muutaman normiretkeilystä poikkeavan lisäromppeen mahdollista pyörän huoltamista varten, mutta muutoin pyöräretkeilyyn voi käyttää samoja varusteita kuin kaikkeen muuhunkin retkeilyyn. Varustelutason voi myös soveltaa itselleen sopivaksi, eikä kaikkea härpäkettä tarvitse missään nimessä ostaa. Ystäväni pyöräilee rinkka selässä, koska hänen pyörässään ei ole tarakkaa, mutta pitkällä pyöräreissulla välttäisin tätä, koska se on melko epämukavaa ja korkea rinkka vaikeuttaa eteenpäin katsomista. Pyörälaukkujen hätävarana voi käyttää myös perässä vedettävää pyöräperäkärryä, kuten mekin käytimme viime kesän Ahvenanmaan pyöräilyllä, mutta sekään ei ole aivan optimaalinen, koska sitä on raskaampaa vetää perässä ja ylimääräiset liikkuvat osat ja renkaat lisäävät todennäköisyyttä jonkin osan hajoamiselle. Alle viikon reissulle tasaisessa maastossa se on kuitenkin aivan passeli.

Pyöräretkeily

Pyöräretkeily

 

VARUSTELISTA

Boldattuna mielestäni pakolliset varusteet.

  • Polkupyörä:

    Lue Pyöräretkeily part 1.
  • Pyöräilykypärä

  • Pyöräilylippis:

    Itselläni on niin vaaleat ja ohuet hiukset, että useamman päivän pyöräily aurinkoisella Ahvenanmaalla poltti päänahkani kypärän tuuletusaukkojen kohdilta, joten kaipasin lisäsuojaa auringolta. Myös buffi pään yli vedettynä, tai tuuheammat ja/tai tummemmat hiukset toimivat hyvin.
  • U-lukko ja ketju:

    Polkupyörän menettäminen pyöräretkellä pilaa retkitunnelman. Itselläni Kryptoniten U-lukko ja mukana tullut ketju. Takuuvarma.
  • Tehokas etuvalo ja takavalo:

    Maantiellä on tärkeää tehdä itsestään mahdollisimman näkyvä autoilijoille. Pimeällä ajaessa on myös hyvä nähdä eteensä. Akkukäyttöinen on helppo ladata ja ovat yleensä paristoilla toimivia tehokkaampia. Mitään satojen eurojen valonheitintä ei kuitenkaan tarvita.
  • Ajotietokone ja sen pidike:

    GPS-navigaattori ei ole missään nimessä pakollinen eikä edes tarpeellinen, mikäli ajaa tutuilla seuduilla taikka paikoissa, joissa pyörällä navigointi on helppoa. Kännykän Google Maps on jopa Garmineita parempi navigoinnissa ja löytää todennäköisemmin nopeimmat reitit. Kännykällekin löytyy pidikkeitä, joilla sen saa näppärästi ohjaustankoon kiinnitettyä, jolloin navigointi helpottuu. Pidike tulee tarpeelliseksi vasta tuntemattomissa kaupungeissa pyöräillessä, jolloin helposti kyllästyy kännykän kaivamiseen taskusta ja reitin tarkistamiseen jokaisessa mutkassa. Hyvänä käytännön vinkkinä kännykkää voi myös pitää pyöräillessä takintaskussa äänet ja navigointi päällä, jolloin Google Mapsin ääni ohjaa pyöräilijän perille ilman, että kännykkää tarvitsee kaivaa kertaakaan taskusta. On Garmineissakin toki joitain hyviä puolia kännykkään verrattuna.
    • Parempi akunkesto (n. 12 tuntia). Puhelinta saattaa tarvita myös muuhun kuin navigointiin, jolloin navigoinnista tyhjentynyt akku saattaa ärsyttää.
    • Parempi säänkestävyys. Garminit toimivat kaatosateessakin ja tarvitaan aika kova luottamus oman puhelimeensa, taikka mahdollisen pidikkeen muovikuoreen, jotta uskaltaisi navigoida puhelimellaan vastaavissa olosuhteissa.
    • Garminista saa kaikenlaista mielenkiintoista dataa irti: nopeus, keskinopeus, ajoaika, ajomatka, korkeuserot, kulutetut kalorit. Näitä voi sitten ajon aikana silmäillä ja katsoa kuinka kovaa alamäissä pääsee tai kuinka pitkän matkan sitä onkaan tänään pyöräillyt (itse käytän sitä lähinnä tuohon ensimmäiseen). Meillä on käytössä Garmin Edge Explore, jonka ostimme pyöräretkeämme varten, koska reittimme kulki monen suurkaupungin läpi ja halusimme varmistaa, että pääsemme luotettavasti navigoimaan tiemme perille puhelimista riippumatta. Suomessa pyöräillessä en ole kokenut sitä kovin tarpeelliseksi ja välillä se tekee outoja reittivalintoja, jotka joudun sitten Google Mapsista tarkistamaan (enkä siis voi täysin luottaa siihen). Mikäli haluat saada ajotietokoneesta reaaliaikaista dataa ajostasi, taikka reittisi kulkee muutaman Manner-Euroopan kaupungin läpi, Garminin ajotietokoneet ovat sinua varten, mutta muussa tapauksessa jättäisin ostamatta.
  • Soittokello:

    Soittokellolla saa jalankulkijat siirtymään sivuun ajoväylältä ja toisaalta se kertoo muille suunnitellusta ohituksestasi. Itse olen myös huomannut, että se on paljon neutraalimpi tapa saada ihmiset liikkumaan, kuin verbaalinen käskeminen. Ääneen kehottamisen initiaatiokynnys on korkeampi, joten lopputulos on monesti äkkijarrutus ja kohtelias ”anteeksi”.
  • Lokasuojat:

    Mukavuusvaruste kaikille niille, jotka haluavat pitää itsensä ja laukkunsa kuravedestä vapaina. Elikkä iso suositus.
  • Takatarakka:

    Tähän kiinnitetään pyörälaukut ja päälle saa myös lisää säilytystilaa. Mikäli asennus paljastuu mahdottomaksi, on vielä 2 vaihtoehtoa (rinkan ja pyöräperäkärryn lisäksi): Pyörän runkoon tai satulaputkeen kiinnitettävä tavarateline (esim. Thulen Pack’n Pedal Tour) tai satulaputkeen suoraan kiinnitettävä Bikepacking pyörälaukku (kuten Ortlieb Bikepacking 16.5L Seatpack). Näiden vaihtoehtojen heikkous on se, että säilytystila jää huomattavasti pienemmäksi.
  • Juomapullot ja juomapullojen pidikkeet x 2-3:

    Vettä joutuu kantamaan mukanaan ja sitä tulee nauttia säännöllisesti. Vesi on myös painavaa, joten helpoiten se kulkee suoraan pyörän runkoon kiinnitettynä (aiheuttaa vähemmän epävakautta keskilinjassa ja on samalla helposti saatavilla). Pyörästä riippuen pulloja saa kiinnitettyä 1-3 kpl ja keskimäärin 0.5-0.75L vetävinä nestemäärä on 0.5 – 2.25 litraa. Mikäli nestettä tarvitaan vielä enemmän, loput kulkevat pyörälaukuissa. On huomattava, että juomapullotelineisiin tarkoitetuissa juomapulloissa on yläosassa ura, josta se napsahtaa tukevasti telineeseen.

Pyöräretkeily

Pyöräretkeily Pyöräretkeily

Pyöräretkeily

Pyörälaukut

Sitten itse pyörälaukkuihin. Pyörälaukkuja on monen kokoisia, värisiä ja eri valmistajilta. Niitä saa kiinnitettyä takatarakkaan, etuhaarukkaan, ohjaustankoon, satulaputkeen, satulaan, stemmiin ja runkoon; eli käytännössä kaikkiin mahdollisiin paikkoihin, paitsi pyöriviin renkaisiin. Monesti omasta polkupyörästä löytyvät kiinnitykset ja pyörän geometria rajaavat joitain vaihtoehtoja pois (esim. etutarakan kiinnitykset puuttuvat useimmista pyöristä). Mitä pyörälaukkujen valmistajiin tulee, asioita internetistä tutkiessani päädyin siihen, että Ortliebin pyörälaukut ovat parhaita.  Pyörälaukkujen kokoa ja määrää pohtiessa on hyvä ensin selvittää se, kuinka paljon kuljetustilaa oikein tarvitsee. Pyörään saa helposti enemmän säilytystilaa kuin rinkkaan, eikä lisäpaino tunnu samalla tavalla pyöräillessä kuin kävellessä, joten grammojen viilaukselle ei ole vastaavanlaista tarvetta, mutta ennen kuin ostaa kaikki mahdolliset pyörälaukut, kannattaa olla jonkinlainen käsitys tarpeesta. Mukaan otettavat tavarat voi pakata esim. rinkkaan tai jätesäkkeihin/muovipusseihin litramäärää etukäteen arvioitaessa ja on myös muistettava, että ylimääräistä tilaa tulee jättää (esim. ruoalle). Yleisesti ottaen yksittäiset isot laukut ovat käytettävyyden kannalta parempia, kuin lukuisat pienet pussukat ympäri pyörää. Oikeaan paikkaan sijoitettuna pienistäkin laukuista on kuitenkin hyötyä.

  • Pyörälaukut: Ortlieb Back Roller Classic tai Back Roller Plus (2x20L) 

    Parhaat pyörälaukut. Kulutuksenkestävät, täysin vedenpitävät. Classic ja Plus malleissa (ero vain pintamateriaalissa, Classicissa kiiltävä ja Plussassa mattainen ja hieman kevyempi) on mukana olkahihna, jolla pyörälaukun saa näppärästi olalle kantoon. Helppo kiinnitys lähes mihin tahansa tarakkaan. Vetoisuus 20 litraa per laukku suuaukko tiiviiksi kiinnitettynä, mutta mikäli ei sada kaatamalla ja suuaukon voi jättää hieman auki, pakkaustila on kevyesti 25 litraa/laukku (tämä helpottaa esim. kauppareissulla). Mikäli sinulla on polkupyörä, johon saa etutarakan, kannattaa hankkia eteen myös pienemmät pyörälaukut (2×12.5L).
  • Ohjaustankolaukut/stemmilaukut:

    Ohjaustankolaukuissa kokoa tärkeämpi tekijä on niiden sijainti. Ne ovat helposti saatavilla ilman, että pyörän päältä tarvitsee nousta tai jopa pyöräilyn aikana. Itselläni on käytössä ohjaustankolaukkuna Ortliebin Handlebar-Pack S (9 L), johon on yhdistetty Ortliebin Accessory-Pack (3.5 L). Aluksi olin hyvin skeptinen siitä, miksi tarvitsisin noin pienet laukut pyörän etuosaan, mutta jo muutama kokeilukerta on paljastanut ne erittäin hyödyllisiksi. Mikäli sinulla on pyörässäsi droppitanko, on tärkeä varmistaa, että ohjaustankolaukku mahtuu sarvien väliin ja pystyt vielä esteettömästi vaihtamaan vaihteita. Suurikokoisimmat ohjaustankolaukut on tarkoitettu suorille tangoille. Accessory-Packiin saa näppärästi säilöön puhelimen, lompakon, aurinkolasit, pyöräilyhanskat ja pientä naposteltavaa; kaikkea mitä saatat tarvita pikaisesti käyttöösi. Pienet stemmiin kiinnitettävät laukut toimivat vastaavalla tavalla ja lisäävät ajomukavuutta ja ajon jatkuvuutta. Iso suositus.
  • Tarakkalaukku:

    Tarakan päälle saa vielä huomattavasti lisätilaa, mikäli pelkillä pyörälaukuilla tekee tiukkaa. Itse käytän 36 litran kuivapussia, jonka sulkupään saa kätevästi napsautettua satulatelineen ympäri ja lisäksi kiinnitän sen tarakkaan kahdella mustekalalla. Varsinaisia tavaratelinelaukkujakin on olemassa suurempaan nälkään, kuten Ortliebin Rack-Pack mallit, joiden koko vaihtelee 24 ja 89 litran väliltä. Ne saa kiinnitettyä suoraan pyörälaukkuihin, mutta tällöin tarakalla tulisi olla jotain muutakin tavaraa, koska mikäli suuren putkikassin koko paino on pelkästään pyörälaukkujen muovisten kannakkeiden varassa (jotka hieman tarakkaa korkeammalla), pitkässä juoksussa ne saattavat rikkoutua ylimääräisestä rasituksesta.
  • Runkolaukut:

    Bikepacking on tuonut pyöräretkeilyyn runkolaukut ja niitä löytyy pienistä yhden kulman kattavista koko pyörän rungon kehikon täyttäviin laukkuihin. Nämä ovat kooltaan erittäin pieniä (1-8L), koska sijaintinsa puolesta niiden on oltava hyvin kapeita (muuten haittaisivat polkemista). Itse en koe runkolaukkua tarpeelliseksi, koska rungon alueella on muutenkin hyvä säilyttää juomapulloja (muutenhan ne ovat muissa laukuissa tilaa viemässä). Mikäli runkolaukun haluaa, valitsisin sellaisen pitkulaisen rungon yläputkeen kiinnitettävän mallin, joka ei vie tilaa juomapulloilta. Kookkaammat runkolaukut tulevat kyseeseen lähinnä bikepackingissä, jossa takatarakkaa ei ole käytössä ja kaikki saatavilla oleva säilytystila on hyödynnettävä.
  • Selkäreppu:

    Pyöräretkeilyn puritaanit eivät pyöräile mistään hinnasta reppu selässä, mutta itseäni reppu ei haittaa, mikäli paino pysyy pienenä. Onhan se toisaalta aivan ihanaa pyöräillä ilman reppua (joten taitaa se hieman haitata). Liian korkea reppu myös estää eteenpäin katsomista, koska kypärä nappaa siihen kiinni. Mikäli tavarat saa pakattua muihin laukkuihin eikä tukevalle selkärepulle ole tarvetta, suosittelen ottamaan mukaan jonkin pieneen tilaan menevä repun pakattuna pyörälaukkuihin tai tarakalle päiväretkiä varten. Suositeltu koko 10-40 litraa tarpeen mukaan.

Pyöräretkeily

Pyöräretkeily Pyöräretkeily

Pyöräretkeily

Pyörän huoltotarvikkeet:

Mitä paremmin pyöräänsä osaa huoltaa, sitä pienempi on riski matkan keskeytymiselle pyörärikosta. Ennen pitkälle pyöräreissulle lähtöä kannattaa käyttää pyörä huollossa ja vaihtaa kaikki kuluneet osat (alle viikon reissulle ei varmasti tarvitse, jos pyörä tuntuu toimivan hyvin) tai ainakin pestä ja öljytä ketju. Mikään pyöränhuollon ammattilainen ei onneksi tarvitse olla. Minimitaitovaatimuksena pitäisin sisäkumin vaihdon ja ketjun öljyämisen osaamista. Toistan vielä kertaalleen: riittävän hyvin pistosuojatulla renkaalla puhkeamisen riski matkan aikana on aivan minimaalinen eikä tätä tarvitse stressata ajon aikana. Esimerkiksi Schwalbe Marathon plus pitäisi kestää lähes nastan päälle ajamista.

  • 1-2 sisäkumia varalle: Mukana kannattaa olla 1 sisäkumi/pyörä varalla, koska kumin puhjetessa on nopeampaa vaihtaa suoraan ehjä sisäkumi tilalle ja jatkaa matkaa, kuin alkaa säheltämään sisäkumin korjausvälineiden kanssa tienreunassa. Rikkoutuneen kumin voi sitten korjata päätepisteessä.
  • 3 muovista rengasrautaa: Sisäkumin vaihtoa varten.
  • Sisäkumin korjaussetti: Sisältää kaiken tarvittavan puhjenneen sisäkumin korjaamista varten.
  • Pieni pyöränpumppu: Ehjälläkään sisäkumilla ei tee mitään, mikäli renkaassa ei ole painetta. Lezynen pienikokoiset pyöränpumput ovat hyviä.
  • Presta-adapteri: Itselläni on lompakossa aina mukana prestaventtiiliin sopiva adapteri, jolla saan sen yhteensopivaksi huoltoasemien ilmapumppujen kanssa. Sieltä saa vaivattomasti riittävät paineet renkaaseen, mikäli pyöränpumpusta tuntuu jäävän turhan löysäksi.
  • Ketjuöljy: Öljylaatuja on monia eri sääolosuhteisiin. Pyöräretkelle kannattaa valita pienikokoinen pullo, jossa on suippo kärki helpon levityksen mahdollistamiseksi (kärki laitetaan ketjun päälle, puristetaan pullosta kevyesti samalla, kun toisella kädellä pyöritetään polkimesta ketjua taaksepäin, kunnes koko ketju on öljytty). Öljyä kannattaa laittaa melko niukasti, koska liiallinen määrä kerää vain likaa.
  • Ketjurätti ja puhdistusaine: Pidemmille reissuille, joissa ketjun puhdistaminen on tarpeen.
  • Pyörän monitoimityökalu/sopivankokoisia kuusiokoloavaimia: Pyöräilyyn suunnitelluissa monitoimityökaluissa on kattavasti välineitä pyörän eri osien kiristämiseen ja erinäisiä muita toimintoja varten, kuten ketjun vaihtamista. Kannattaa katsoa millä tavoin pyörän eri osat on kiinni toisissaan ja ottaa mukaan sopivan kokoiset kuusiokoloavaimet ja ristipääruuvimeisseli tai monitoimityökalu, jolla näiden kiristäminen onnistuu, mikäli pääsevät löystymään.

Pyörän huoltotarvikkeiden määrä riippuu paljon siitä, suuntautuuko retki harvaanasutulle seudulle tai erämaahan vai jonnekin, missä yhteys sivistykseen säilytetään. Kentän ja muiden kanssapolkijoiden ulottumattomissa mukaan tulee ottaa laajemmin välineistöä (kuten varapinnoja, ketjua, mahdollisesti ulkorengasta ja muuta), mutta siihen oma kokemukseni ja tämä postaus ei ulotu. Rengasrikkoon on kuitenkin aina syytä varautua. Mukaan ei myöskään kannata kantaa ylimääräisiä tarvikkeita, joita ei osaa käyttää.  

 

Pyöräretkeily

Jäikö nälkä?

3 comments

Anna 9.06.2020 - 11:41

Hei!

Tosi hyvä ja informatiivinen listaus, kiitos! Pohdin vain, että pitäisikö soittokello olla myös tummennettuna listassa? Se on uuden tieliikennelain pakollinen varuste pyörässä 🙂 Esimerkiksi täällä on lisätietoa. https://www.traficom.fi/fi/ajankohtaista/mita-jokaisen-pyorailijan-pitaisi-tietaa-uudesta-tieliikennelaista

Mukavaa viikon jatkoa!

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 9.06.2020 - 15:16

Hei, Kiitos tästä! Sittenpä pitäisi tosiaan olla :D.

Reply
Glotter-Bäckerin 14.06.2020 - 12:43

Kiitos Markus! Postausta lukiessa tuli auttamatta sellainen olo, että kaikenlaista pitää olla ennenkuin voi lähteä. Painottaisin siis vielä lujemmin että repulla ja pyöräkorillä pärjää pitkälle! Niiden voimin voi ja kannattaa lähteä!

Jos teltan sijaan yöpyy b&b:ssä, vuokramökissä tai jopa hotellissa, niin tavaraa tarvii tosi vähän. Lähinnä hammasharjan, uikkarit ja vaihtovaatteet, joten yksi reppu riittää. Puolisolla oli yksi sivulaukku ja mulla oli reppu, jonka ankkuroin takatelineellä olevaan koriini. Ja eiku tien päälle!

Reply

Leave a Comment