Home Markuksen asiatekstit Markus: Nepalin reissu osa 2. Miten varustautua?

Markus: Nepalin reissu osa 2. Miten varustautua?

4 comments

Vaellusvarusteet kuntoon! Voit toki hyödyntää tätä tarkkaa varustelistaa myös muille kuin Nepalin vaelluksille!

Tällä kertaa alkulöpinät sikseen ja suoraan asiaan. Eli mitä siis Nepalin vaellukselta pitäisi odottaa ja mitä pitää ottaa mukaan? Uskomattoman hienoja maisemia, ensinnäkin, sekä paljon kävelyä. Seuraavaksi lyhyt lista varusteista, joita kannoin rinkassani.

Vaatetus

Vaikka menimme Nepaliin marraskuussa, joka on niin sanottu murroskuukausi syksyisen vaelluskauden on- ja off-seasoneiden välissä, jolloin sää alkaa kylmetä, mutta ei ole kuitenkaan vielä jääkalikaksi jäädyttävä, on tärkeää huomioida se, että mukaan pitää varata myös kevyempääkin vaatetusta. Matalimmilla korkeuksilla lämpötila nousee päivällä auringonpaisteessa jopa +20 asteeseen, joten ensimmäiset päivät vaeltaa kevyesti shortseissa ja t-paidassa. Vasta Namche Bazaarissa, 3200 metrin korkeudessa, vedin pitkät housut jalkaan ensimmäistä kertaa päiväsaikaan. Illalla ja yöllä lämpötila laskee lähelle nollaa matalallakin ja korkeammalla mennään selvästi pakkasen puolelle, joten mukana pitää olla reilusti lämmintä vaatetusta. Kerrospukeutuminen on ainoa järkevä tapa selvitä suurista lämpötilavaihteluista. Rinkan rajattu volyymikapasiteetti ajaa suosimaan vaatteita, jotka menevät pieneen tilaan ja suorien selkälihasten kolottava tuska muistuttaa jokaisesta ylimääräisestä grammasta, jonka olet rinkkaasi ängennyt. Tästä syystä en suosittele mitään puuvillatuotteita, koska ne painavat enemmän ja kaiken pahan lisäksi alkavat nopeasti haista pahalle. Tässä lista suosittelemistani vaatteista, mitä on helppo soveltaa myös muihin vaelluksiin karsimalla Nepali-spesifiset tarvikkeet pois. Mikäli menet telttailemaan, teltta- ja trangiakamat pitää lisätä listaan ja näistäkin voin kertoa joskus tulevaisuudessa.

  • Alushousuja (n. 8 kpl, 1 per 2 päivää). Väreillä ja kuvioilla ei väliä.
  • Sukkia. Ohuita pitkävartisia n. 2 kpl, lämpimimpiä pitkävartisia n. 2 kpl (suosittelen merinovillasukkia). Sukkia on turha ottaa enempää, koska ne alkavat joka tapauksessa haista vaelluksella. Sukkahiki on jotain, mitä pitää vain kestää.
  • Rakkosukat. Tämä on valinnainen lisä sukkavalikoimaan. Mikäli olet kuitenkin kyllästynyt kärsimään rakoista vaeltaessasi, sukkahousukankaasta valmistettu sukkasukka vedettynä vaellussukan alle vähentää tehokkaasti kitkaa ja ehkäisee blistereitä.
  • Pitkä aluskerrasto joko teknistä materiaalia tai merinovillaa. Pitkä aluskerrasto on ehdoton, koska se poistaa tehokkaasti hikeä iholta ja lämmittää tehokkaasti korkeammalla.
  • Kevyet shortsit. Itse suosin teknisestä materiaalista valmistettuja urheilushortseja, koska ne menevät pieneen tilaan ja ovat hyvin kevyitä.
  • Jotkin hieman tuulta ja kosteutta pitävät vaellushousut. Ei siis mitkään sadehousut tai kuorihousut. Ylipäätään alakropassa ei mielestäni tarvita täydellistä sateenkestävyyttä, koska mikäli vettä tulisikin taivaalta, rinkka ja yläkroppa suojaavat jalkoja tehokkaasti.
  • Mukavat verkkarit/collegehousut. Nämä sen takia, että päivän vaelluksen jälkeen on mukava vaihtaa housut joihinkin tuttuihin ja mukaviin ja nämä toimivat aluskerraston ja vaellushousujen kanssa riittävänä lämmikkeenä korkeammalla.
  • Teknisiä t-paitoja (n. 3-5 kpl). Jotkin kovat äijjät vetävät yhdessä, mutta mielestäni on ihan mukava vaihtaa paitaa välillä, koska teknisestä materiaalista huolimatta alkavat ennen pitkään haista hieltä. EI PUUVILLAA.
  • Lämmin kevytuntuvatakki, joka menee pieneen tilaan. Aivan ehdoton ja toimii pääasiallisena eristeenä korkeammalla.
  • Kevyt fleecepaita. Lisäkerrasto untuvatakin alle.
  • Tuulta ja vettä pitävä kuoritakki. Ostaisin mallin, jossa kainaloissa vetoketjulla avattavat tuuletusaukot, koska muuten on hyvin hiostava vaeltaessa.
  • Lippalakki tai lierihattu. Pakollinen, koska korkealla on pilvetön taivas ja UV-säteet paahtavat sielua suoraan päänahan läpi. Auringolta suojautuminen on yksi tärkeimmistä asioista noilla korkeuksilla vaeltaessa ja moni unohtaa tämän.
  • UV-suojatut aurinkolasit. Ks. yllä.
  • Pipo. Koska kyyyylmä. Tyyli on vapaa. Pipovalinnalla voit tuoda esiin omaa vaelluspersoonaasi.
  • Buffi tai mikäli ei buffeista tykkää, kaksi buffia. Tai mikäli ei sekään riitä, niin kaulahuivi. Buffi on kuitenkin huomattavasti monikäyttöisempi ja pölyisillä pätkillä (joita on paljon kuivuudesta ja suuresta ihmismäärästä johtuen) sen voi vetää kätevästi suun suojaksi.
  • Yhdet ohuet ja yhdet lämpimät hanskat.
  • Vaelluskengät. Tästä on monta koulukuntaa. Toiset pitävät perinteisimmistä varrellisista, vettä hyvin pitävistä ja nilkkaa tukevista vaelluskengistä. Toiset pitävät trail-runnereista, jotka ovat kevyemmät ja mukavammat jalassa. Itselläni oli mukana molemmat ja se toimi loistavasti. Tässä lyhyt perustelu: aloitin vaellukseni trail-runnereilla ja se oli kevyempää, eivätkä jalat hionneet niin paljon. Korkeammalla, kun maasto oli hieman vaikeakulkuisempaa (huom. silti hyvin helppokulkuista polkua, jossa kiviä siellä täällä) ja ilma kylmeni, vaihdoin vaelluskenkiin, jotka palvelivat korkealla paremmin. Trail-runnereissa varpaat tuppaavat jäätymään ja lumessa/jäällä vaelluskengät tuntuvat turvallisemmilta vaihtoehdoilta. Mikäli vaelluksella on jäätikön ylityksiä, suosisin vaelluskenkiä, mutta kyllä jotkut ylittävät niitä pelkissä lenkkareissakin. Lisäksi on taivaallisen ihanaa heittää pitkän päivän päätteeksi vaelluskengät nurkkaan ja vetää kevyet lenkkarit jalkaan. Mutta niin kuin jo sanoin, pelkillä vaelluskengilläkin pärjää. Itselläni vaelluskenkien virkaa toimittivat Meindl Derby GTX:t ja polkujuoksijoina olivat Salomonin Sense Ridet. Molemmat toimivat ainakin minulle erittäin hyvin, mutta kenkävalinnassa jalan lesti vaikuttaa ja tärkeintä on käyttömukavuus, joten kannattaa kokeilla useampia malleja.

Kuten huomaat, pakattavia vaatteita on paljon, joten mitä pienempään tilaan ne menevät ja mitä kevyempiä ne ovat, sitä vähemmät kiroat niiden kantamista. Kerrospukeutumisessa on huomioitava, että kaikki vaatteet mahtuvat kerralla päälle, joten kokeile ennen ostoa, että kuoritakin alle mahtuvat untuvatakki, fleece, t-paita ja aluskerrasto. 5000m korkeudessa pakkanen yllättää heti auringon laskiessa ja yöllä elohopea tippuu -10 asteeseen. Sisätiloissa ei ole lämmitystä. Niinpä niin. Thamelista saa ostettua kaiken tarvittavan, mutta hinta ja laatu vaihtelevat suuresti. Muista tinkiä ja kokeile tuotteita useammasta kaupasta ennen ostopäätöstä. Ja mikäli makuupussissa lukee -30 astetta, tarkoittaa se noin 0 astetta ja painaa kuin synti verrattuna laadukkaampiin länsimaisiin makuupusseihin. Jätän vaelluseväät vähemmälle huomiolle, koska teksti tuppaa laajeta kuin keväinen Tonava. Ota mukaan mahdollisimman energiatiheää syötävää, jota pystyt syömään myös silloin, kun mikään ruoka ei maita. Meillä oli Suomesta tuotuja prodepatukoita, mässyä ja pähkinöitä. Matkalta saa ostettua mm. snickersejä, marseja ja pringleseitä.

Vaelluskamat

  • Anatominen rinkka ja rinkalle sadesuoja. Naisille n. 60 litraa, miehille n. 70 litraa. Itse olen käyttänyt kaikilla vaelluksillani Osprey Aether 70 litraista ja se on ollut täydellinen. Kevyt, mukava, kestävä, riittävän tilava. Tärkeintä on se, että rinkka tuntuu mukavalta selässä, vaikka siellä olisi 15 kilon verran tavaraa (toivottavaa on kuitenkin se, että rinkkasi painaa lähemmäs 10 kuin 15 kiloa).
  • Kevyt päiväreppu, joka menee hyvin pieneen tilaan. Vaelluksella on mahdollista tehdä päiväretkiä ja akklimatisaatiopäivinä et halua kantaa isoa rinkkaa mukanasi. Itselläni oli mukana Halti Streetpack, koska se menee rypistettynä nyrkin kokoiseen tilaan, painaa vain 200g ja kestää kevyttä sadetta. Mikä tahansa vastaavanlainen toimii.
  • Lämmin ja kevyt makuupussi. Mikäli ostat laadukkaan, -5 – +5 makuupussi riittää hyvin. Korkeammalla voit lisätä kerrastoja alle. Pitkällisen nettivertailun lopputuloksena päädyin REI:n co-op Magma 15 malliin, jota on laajalti tituleerattu parhaan hinta laatusuhteen omaavaksi makuupussiksi ja käyttökokemukseni perusteella voin suositella sitä kenelle tahansa. Naisille suunnattu malli Magma 17 on hieman painavampi ja lämpimämpi. Saaralta iso yläpeukku ja suositus Laava seitsemälletoista. Keskimäärin pienikokoisempina ja kehonpainoonsa suhteutettuna suuremman haihdutuspinta-alan omaavina naiset nukkuvat ”kylmemmin”, joten tarvitsevat n. 5 astetta lämpimämmän makuupussin (eli siis asteiltaan kylmemmän… Tiedän, sekavaa). Makuupussi kannattaa pakata vedenpitävään kompressiopussiin, koska märkänä untuva menettää kaiken lämmöneristyskykynsä. Pussista pois ottaessa sitä kannattaa heilutella hetken aikaa ilmassa, jotta se saavuttaa ominaispöyhkeytensä. Kotioloissa makuupussia ei saa säilyttää kompressiopussissa, vaan ilmavasti jossain riittävän isossa ja hengittävässä säilytyspussissa.
  • Silkkipussi. Ei ole pakollinen, mutta suojaa makuupussia likaisilta vaatteilta, likaiselta sinulta, sekä tuo muutaman asteen verran lisälämpöä.
  • 1-2 juomapulloa. Vettä pitää olla aina mukana ja riittävästä nesteytyksestä on huolehdittava etenkin korkeammalla. Korkealla pienemmästä ilmanpaineesta ja kiihtyneestä hengityksestä johtuen ihminen menettää nestettä enemmän uloshengityksen kautta, joten nesteytystä on lisättävä selvästi. Tämä on toinen yleinen virhe korkealla vaeltavilla ja pahentaa vuoristotaudin oireita. Vesipulloja saa täytettyä säännöllisin välein, joten 1-2 litraa riittää per henkilö. MUISTA JUODA RIITTÄVÄSTI! Korkeammalla ainakin 4 litraa päivässä.
  • Vedensuodatusjärjestelmä tai klooritabletteja. Kaikki juomavesi pitää puhdistaa ennen juontia. Itse juon mieluummin vettä kuin kloorivettä, joten käytin Sawyer Squeeze -suodatinjärjestelmää. Hyvin helppokäyttöinen, täytät vain mukana tulevan pussin vedellä ja puristat filtterin läpi juomapulloon. Kannattaa säilyttää minigrip-pussissa, koska muuten kastelee rinkkasi.
Sawyer Squeeeeeeeeze
  • Minigrip-pusseja. Näitä kannattaa olla muutenkin mukana lääkkeille, paristoille ja kaikelle mahdolliselle, joka ei kestä vettä. Muutama riittää.
  • Kokoontaitettavat kävelysauvat, 2kpl eli yksi pari. Säästävät tehokkaasti polviasi jyrkissä nousuissa ja laskuissa, sekä tuovat lisätukea liukkailla. En lähtisi yli viikon pituiselle vaellukselle ilman näitä, koska polvikipu on vain ajan kysymys. Näitä saa halvalla Thamelista, mutta laatu vaihtelee.
  • Microspikes. Vaelluskenkien pohjaan vedettävät jääpiikit. Tärkeä erottaa vanhan kansan liukuesteistä. Nämä ovat JÄÄTIKKÖ_VAELLUKSEN_METALLISET_JÄÄ_TITAANI_PIIKIT, jotka pureutuvat ikiroutaan kuin mummo keinutuoliin. Mikäli reitillesi tulee jäätikön ylityksiä, nämä ovat erittäin suositeltavia. Näitä saa ostettua n. 8-20 euron hintaan Kathmandusta tai Namche Bazaarista.
  • Laadukas kartta alueesta, jossa on merkittynä yöpymispaikat, korkeudet ja matka-ajat. Erittäin hyödyllinen matkan seuraamiseen ja suunnitteluun, mikäli alkuperäiseen suunnitelmaan tulee muutoksia. Ja aina niitä tulee, aina niitä tulee.
  • Elektroniikka. Puhelin, johon ladattuna offline-kartta alueesta, laturi. Saaralla oli järkkäri, pari lisäakkua, niiden laturi ja vaihto-objektiivi. Itselläni oli GoPro ja laturi. Jonkinlainen powerbank kannattaa olla ja sitä kannattaa ladata aina, kun se on mahdollista, koska kaikkialla ei ole pistorasioita. Nepalissa adapteria ei tarvita.
  • Otsalamppu ja pattereita. Majapaikoissa valaistus on hyvin rajallista ja yöllinen vessakäynti ulkoilmassa vaarallista ilman otsalamppua.
  • Hygieniatavarat minigrip-pussissa. Dödö, matkashampoo, hammasharja ja -tahna, retkipyyhe
  • Aurinkorasva ja huulirasva. Kylmyys on petollista ja tästä syystä aurinkorasva tuppaa helposti unohtumaan. Ota rutiiniksi levittää sitä kaikille paljaille ihoalueille, kun ensimmäisen kerran vähennät kerroksia aamuvarhaisella, eli noin viidentoista minuutin kävelyn jälkeen. Riittävä suojakerroin on 50. Huulet rohtuvat kaikilla. Itse en käytä huulirasvaa edes talvella, mutta Nepalissa sitä oli pakko sivellä sekä ylä- että alapeltiin. Aurinkorasvaa voi käyttää myös huulirasvana, mikäli haluaa karsia 2.4g rinkan painosta.
  • Vessapaperia. Mikäli et ole valmis täydellisesti uppoutumaan paikalliskulttuuriin ja kokeilemaan vasemman käden huljuttelutekniikoita kylmissä kyykkyvessoissa, suosittelen varaamaan vessapaperirullan per perämies. Tätä saa onneksi ostettua matkan varrelta, mikäli loppuu kesken.
  • Kirja. Itselläni oli mukana Jenkeistä ostettu Kindle, joka toimi erittäin hyvin. Yhdellä latauksella pystyy helposti lukemaan parikin viikkoa ja etukäteen riittävästi kirjoja lataamalla luettava ei lopu kesken. Toimii myös erittäin hyvänä unilääkkeenä. Makuupussin lämpöön uppoutuneena pääsin keskimäärin kolme sivua eteenpäin ennen kuin Kindle lävähti kivuliaasti nenälleni.
  • Pelikortit, 2 pakkaa. Vaeltaminen loppuu viimeistään klo 18, kun aurinko lipuu vuorten taakse, eikä nukkumankaan jaksaisi heti mennä. Korttipelit ovat hyvää ajanvietettä varsinkin nelistään vaeltaessa. Suositellut pelit: lupaus, marjapussi ja munis.
  • Silmälaput ja korvatulpat. Tämä on tietenkin henkilökohtainen preferenssi ja riippuu siitä, minkälaisessa metelissä ja valaistuksessa olet tottunut nukkumaan. Yöt Nepalissa ovat sysipimeitä ja mikäli et yövy kelloja kolistelevan aasilauman naapurissa, ainoa äänenlähde on vaimea vuorituulen humina. Haukankatseen omaavana havaitsen naapuritalon kynttilänvalon suljettujen silmäluomien, sälekaihtimien ja pimennysverhojen läpi, ja neandertalilaisen selviytymisvietin hioma kuuloaistini aistii viisi kerrosta alempana kadun varteen pysähtyneen postimiehen autonoven kolahduksen aiheuttaman vibraton betonielementeissä, joten nämä ovat minulle elintärkeitä välineitä, missä ikinä nukunkin.
  • Sveitsiläinen armeija puukko eli Swiss Army Knife sekä jeesusteippiä (tarvittaessa myös lankaa ja neula). Pitkillä vaelluksilla tavarat voivat hajota, joten siihen on hyvä varautua.
  • Lääkkeet. Oma henkilökohtainen lääkitys. Vuoristotaudin oireisiin ja ehkäisyyn käytettävät lääkkeet, joista yleisimmät ovat asetatsolamidi ja deksametasoni. Näitä tulee kuitenkin käyttää oikeaoppisesti ja seuraavassa postauksessa tulee lyhyt informaatiopläjäys vuoristotaudista.
  • Imodiumia vääjäämättömään turistiribaleeseen, laastareita ja rakkolaastareita kantapäiden ihonkorvikkeeksi ja runsaasti, huomio huomio, RUNSAASTI Burzumia (burana) ja Partsuu (panadol). Kukaan ei ole tottunut kävelemään 6-8 tuntia päivässä rinkka selässä ylä- ja alamäkiä, joten kolotusta saat kokea jatkuvasti. Lääkärintöitä tehdessäni olen huomannut sellaisen ilmiön, varsinkin keski-ikäisten miesten kohdalla, että kipulääkkeitä kartetaan viimeiseen asti. Seuraavaksi realistinen, mutta kuvitteellinen tapahtumakuvaus päivystysmaailmasta.
  • Meikälääkäri: Terve.
    • Teikäpotilas: Kunnes toisin todistetaan.
    • Meikälääkäri:
    • Teikäpotilas: On tota aivan sietämätöntä kipua ollu tässä jalassa viime viikon perjantaista lähtien. Kuin sahalla yritettäis poikki vetää. Kaatusin noilla liukkailla ja sääri väänty poikittain vinoon. Pertin kanssa saatiin se sitten yhteistuumin vedettyä vetoliinoilla suoraks ja jos jalka jäykistettynä astuu, niin kyllähän tällä linkkaa. Työnjohtaja vaan sano tuolla tukkimetällä, että pitäs lekuria nähä, kun ei meinaa paalu enää harteilla pysyä.
    • Meikälääkäri: Lastuinahan tuo näyttää olevan. Taitaa olla reissu Töölööseen edessä. Onko kovia kipuja? Ootko mitään kipulääkettä ottanut?
    • Teikäpotilas: Nääh… En mä tykkää mitään kipulääkkeitä syärä. Kerran otin puolikkaan panadolin ja vatsa alko möyriä, joten oon mieluummin purru puukalikkaa töitä tehdessä.

Kipulääke auttaa kipuun ja sitä kannattaa syödä, mikäli tuntee kipua. Siitä nimi: kipulääke. Perus partsu-burzumi-kombinaatio on tutkitusti tehokas kivunlievittäjä. Tietenkin edellä mainitussa tapahtumakuvauksessa olisi myös toivottavaa, että hakeuduttaisiin hoitoon hieman aikaisemmin, mutta vastaavanlaista kipulääkekammoa esiintyy yllättävän paljon myös lievemmissä tapauksissa. Kipulääke ei maskeeraa oireita siinä määrin, että päivystykseen olisi tultava maksimaalista kipua tuntien, jotta lääkäri uskoo, että sinuun sattuu. Jos sanot, että sattuu pirusti, niin silloin sattuu pirusti. Ammatillinen avautuminen ja postaus loppuvat tähän, UGH.

Jäikö nälkä?

4 comments

Oona 24.03.2019 - 18:48

Jäin miettimään että miks hitossa luen postausta Nepalista, eihän tähän liity herkkuvegaanireseptit mitenkään. Tajusin että tietenkin siks koska Markuksella on maailman hauskin tapa kirjoittaa ja toiseksi, taidan salaa haaveilla Nepalin vaelluksesta. Kiitos siis tästä piristävästä kirjoituksesta 😀

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 24.03.2019 - 20:24

Hih 😀 Kiitän suuresti Markuksen puolesta – hän arvostaa oikein paljon :). Erityisen vielä hauska, että kehuit tätä, koska tästä Markus jo itsekin sanoi, että nyt ei muuten tullut hauska kirjoitus, vaan oikeasti asiakirjoitus. Silti mun mielestä osasi kirjoittaa yllättävän hauskan tekstin varustelistasta :D. Nepalin vaellus on kyllä sellainen loma, jonka soisin ihan jokaisen kokevan, joka vain sellaisesta yhtään haaveilee :).

Reply
MerviK 5.04.2019 - 11:13

Tämä:
“Teikäpotilas: Nääh… En mä tykkää mitään kipulääkkeitä syärä. Kerran otin puolikkaan panadolin ja vatsa alko möyriä, joten oon mieluummin purru puukalikkaa töitä tehdessä.”
Kuolin nauruun!

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 5.04.2019 - 18:57

:’DD Haha, sama vika :DDD!

Reply

Leave a Comment