Home Ajatuksia Kala-juusto-hunaja-vegaani satunnaisella kroisantilla

Kala-juusto-hunaja-vegaani satunnaisella kroisantilla

16 comments

Olisin nimennyt otsikoksi “Ei lokeroida ruokavalioita” tai jotain sinnepäin, mutta huomaan, että vastaava otsikko on jo varattu ja löytyy blogistani (enemmän tämän sisällöstä loppusanoissa). Kirjoitukseni ottaa jälleen kantaa siihen, että ruokavalioita ei todellakaan tarvitse luokitella.

Mainitsin eilen instagram-storeissani kala-vegaaniruokavaliosta, joka herätti ihmisissä kysymyksiä. “Mikä se on?” “Ei kai sellaista olekaan?” “Vegaanisanan etuliitteeksi ei pitäisi liittää muita sanoja.”

Kala-vegaani ei ole oma keksintöni, vaan termin kuulin ensimmäistä kertaa kaksi vuotta sitten Vegemessuilla. Itse Mikael Fogelholm, elintarviketieteiden tohtori ja ravitsemustieteen dosentti, puhui tällaisen puolesta. Ruokavalio, joka olisi muuten vegaaninen, mutta syötäisiin kuitenkin satunnaisesti kestävästi pyydettyä kalaa, olisi ihmisille hyvin terveellinen ja ekologisesti kestävä. Se on tietenkin eri asia, jos kalaa ei halua syödä muista syistä. Termi jäi minulle selkeästi kuitenkin mieleen.

Jos joskus olisi pakko valita jokin tietty ruokavalio, niin se oli sitten se – satunnaisella juustolla tänks juu.

Mutta onko ruokavaliota kategorisoitava ylipäänsä?

Nykyaikana on oltava tiedostava kuluttuja. Usein kuitenkin joka aspektin huomioon ottaminen saa vain siihen tulokseen, että syön jatkossa pelkkää oman maan perunaa. Jotain muutakin sitä kuitenkin tarttis henkinsä pitimiks.

On silti hyvä olla joku käsitys ainakin ruoan ekologisista ja eettisistä puolista. Päivittäin sitä lappaa sellaisia määriä raaka-aineita kurkusta alas, että kyllä sillä pidemmällä aikavälillä on merkitystä. Jokainen lopulta puntaroi itse, mikä on tärkeintä ja minkälaiseen ruokavalioon pystyy.

Erilaisia ruokavalioita pelkästään Suomessa on kuitenkin karkeasti arvioituna n. 5,5 miljoonaa. Eikä niitä saa oikein sanayhdistelmillä ympättyä. Eikä tarvitsekaan. Miksi pitäisi kuulua johonkin tiettyyn muottiin, jos se ei tunnu omalta? Miksi pitäisi olla 100% vegaani, jos se ei tule itseltään luonnostaan? Miksi käyttäisi hirvittävästi aikaa ruokavalion miettimiseen, siitä nipottamiseen, kun sen ajan voi käyttää johonkin tärkeämpäänkin?

Monelta kuulee, että apua, en mä vois olla vegaani, kun en voisi luopua juustosta (/kalasta/suklaasta jne). Tämän vuoksi sitten toteavat, että kun en kuitenkaan saa sitä puhtoisen vegaanin leimaa otsaani, niin jatkan tällä sekasyöntilinjalla.

Mikä sinun ruokavaliosi on?

Kysyin tällaisen kysymyksen instagram-stooreissani. Erilaisia vastauksia sain juuri niin monta kuin oli vastaajiakin (n. 200 kappaletta). Tietty trendi oli kuitenkin nähtävissä. Useimmat vastasivat olevansa kiinnostuneita lisäämään kasvisten syöntiä ja suosivansa vegaanivaihtoehtoja. Taustalla saattoi olla joko sekasyöjä, kasvissyöjä tai kala-vegaani. Kyllä, kala-vegaanivastauksia tuli kymmeniä!

Myös kala-juusto-vegaaneja oli. Ehkä eniten teissä on ns. vegaanipainotteisia kasvissyöjiä eli syötte ulkona tai kylässä rennommin. Tai jotkut sallivat vegaanit käyttävät kotonakin jonkin verran maitotuotteita, tai esimerkiksi hunajaa tai maitosuklaata.

Syyksi sille, ettei noudata täysin vegaaniruokavaliota (vaikka haluaisi), mainittiin mm. laiskuus tai että osa maitotuotteista vaan maistuu paremmalta (itse sanon, että pienen totuttelun jälkeen maistuvat vain paremmilta ;)). Myös hinta oli monelle esteenä täysin vegaaniruokavalioon.

Myös osa jotka söivät lähes täysin vegaanisesti, saattoivat kuitenkin pakon edessä syödä lihaa, yksi satunnaisesti lammasta, ja ainakin yksi, joka söi sen lisäksi itse pyydettyä kalaa tai itse metsästettyä riistaa.

Hauskimpia vastauksia ruokavalioista oli mm. :

  • Hunaja-elintarvikeväri-epävegaaniviini-vegaani
  • Ovo-vegaani satunnaisella pekonilla
  • Monsteri
  • Barbaari
  • Vegaani hunajalla, ja satunnainen kroisantti tai pulla

Tästä näemme. Ei ihmiset ole edes valmiita kategorisoimaan ruokavalioitaan.

Oma agendani

Puhun kasvisruoan puolesta ja kasvisperäisten tuotteiden lisäämisestä ruokavalioon. Haluan blogillani tarjota ihmisille keinoja lähestyä helposti maittavan kasvis-ja vegaaniruoan pariin. Pidän vegaanipainotteista syömistä niin eettisesti kuin ekologisesti hyvin tärkeänä – niin tärkeänä, että se motivoi ylläpitämään minua tätä sivustoa. Vaikka oma ruokailuni on luonnostaan siirtynyt yhä vegaanipainotteisemmaksi, niin silti syön edelleen mielellään kalaa, käytän kananmunia satunnaisesti, käytän hunajaa ja vaikka mitä muita epävegaanisia aineksia aina tarpeen tullen – lähinnä leivonnassa ja syön kyllä riistaa tai lammasta jos sitä tarjotaan. Tehotuotettuun tai muutenkaan oikeastaan naudan-tai sianlihaan en koske. Poikkeuksistani huolimatta olen rajoittanut blogin sisällön vain kasvis-ja vegaaniruokiin, jotta sisältö pysyy linjassa ja ihmiset tietävät mitä hakevat täältä. Kasvisruokablogin pitämisestä on myös helpompaa kertoa kuin kala-kasvis-vegaani-satunnainen liivate-blogista.

Kuten sanoin, puhun nimenomaan kasvi-ja vegaaniruoan prosentuaalisen osuuden lisäämisestä ruokavalioon. En siitä, että sinun pitäisi tänään ryhtyä tiukasti vegeksi. Sillä, että kaikki suomalaiset muuttaisivat ruokavalionsa edes 80% vegaaniseksi, on huomattavasti suurempi vaikutus kuin sillä, että muutama tuhat ihmistä ovat tiukasti vegaaneja ja loput ihan sekasekasyöjiä. Jokainen kauranjyvä on kotiinpäin. Monelle voi olla helpompikin tutustua kaurakermoihin tai vegaanijuustoihin yhdistämällä niitä aluksi vaikka uuniloheen tai tavalliseen lasagneen. Ja siitä se muutos sitten usein lähtee itsestään.

Mustapapupyörykät ja masalakastike – tarkennus vain, jottei kukaan erehdy luulemaan lihapulliksi 

Aiempia kirjoituksia aiheesta blogissani

Markus on kirjoittanut aiheesta oman, enemmän huumorintajua vaativamman version “Miksi kaikki pitää lokeroida?“. En suosittele tekstiä kellekään tiukkamieliselle ja muistutan, että teksti leikittelee erilaisten nykypäivän ruokavalioiden kustannuksella – eikä ole kannanotto mihinkään muuhun suuntaan. Markus onnistui jo kirjoituksellaan aiheuttamaan minimaalisen somekohun. Se tapahtui näin: myöhemmin viittasin tuohon Markuksen kirjoitukseen eräässä reseptipostauksessa. Reseptin sitten jaoin facebookin vegaaniryhmään. Sen kommenttikenttä jouduttiin sulkemaan, koska keskustelu kävi sen verran kuumana viitaten Markuksen ja yhteisen ystävämme keksimiin termeihin. Okei, nyt ei varmaan enää kukaan ole lukematta tuota postausta :D.

Olen myös itse kirjoittanut vuonna 2016 aiheeseen liittyen, heti blogin alkumetreillä kirjoituksen otsikolla “Milloin syömisestä tuli näin vaikeaa”. Ajatukseni eivät ole hirvittävästi kolmessa vuodessa muuttuneet. Ero on kuitenkin se, että lihansyönti on jäänyt itsestään ja luonnostaan pois. Enää ei edes tee mieli sitä satunnaista mehukasta naudanjauhelihahampurilaista.

Ruokavalioiden ehdottomuuteen, tai siis siihen, että sellaista ei tarvitse olla, olen myös viitannut monessa muussa yhteydessä, mutta koin taas ajankohtaiseksi kirjoittaa tästä kokonaisen postauksen.

Ei tehdä ruokailusta liian hankalaa! Tiedostetaan kuitenkin valintojemme merkitys ja pyritään kohti kestävämpää huomista ♡.

Jäikö nälkä?

16 comments

J 13.02.2019 - 22:57

Hyvää pohdintaa, aika samoilla linjoilla ollaan. Pakko silti mainita että usein vegaaniryhmissä ihmetellään just näitä ”sallivia vegaaneja” – vegaani kun ei käytä mitään eläinperäisiä tuotteita, ja jos käyttää, olisi parempi ehkä puhua vegaanipainotteisesta kasvissyöjästä.

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 13.02.2019 - 23:04

Tuo on kyllä varmasti osuvampi termi. Erityisesti siksi, ettei varsinkaan ruoanalan ammattilaiset (kokit jne) ala ajattelemaan, että vegaani kyllä voi syödä vähän hunajaa ja vähän munia jne..

Reply
Kiara N 13.02.2019 - 23:50

Todella hyvää pohdintaa tässä postauksessa! Itse olen lakto-ovo- linjalla oleva kasvissyöjä, mutta syön myös kesäisin itse pyydettyä kalaa, ja kalaa sillon kun sitä tarjotaan vieraillessani jossakin. Lihaan en koske, koska tiedostin hyvin varhain mistä eri lihat ruokapöytään tulee, ja sekös nuorta ihmistä järkytti. Silloin sai tosin perustella sitä miksi ei syö lihaa, kun taas nykyään lihansyönnin vähentämisen tärkeyttä on (onneksi) tuotu esille niin terveellisyyden kuin ekologisuudenkin näkökulmista. Eihän tämä lakto-ovo linjakaan mikään kestävin vaihtoehto ole, mutta liika tiukkuus voi olla vahingollista, ja yritän tasapainottaa maitotuotteiden käyttöä tarttumalla vegaaanisiin vaihtoehtoihin aina kun tekee mieli.

PS. Kyllä muuten piristi päivää tu0 Markuksen postaus 😀

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 14.02.2019 - 12:04

Kiitos kommentista! 🙂 Se nimenomaan on onneksi muuttunut, että nykyään saa melkein perustella, miksi syö lihaa :D.

Reply
Karenina Unska 14.02.2019 - 10:02

Olen samaa mieltä, että ruokavalion tulisi olla vapaa määrittelyltä, mutta itse tapahtumanjärjestäjän näkökulmasta ruokavaliota tiedustellessani haluan oikeastaan tietää: mitä et varmuudella voi terveytesi tai etiikkasi vuoksi nauttia. Tästä syystä itse ruokavaliota kysyttäessä vastaan aina itse mielessäni kysymykseen: “Mitä en kertakaikkiaan voi syödä?” Kerron silloin: “Perheemme ei syö punaista lihaa” (lyhyt, selkeä ja ytimekäs – muussa voimme tarvittaessa joustaa). Näin siis siitä huolimatta, että kuten sinäkin, pyrin itse mahdollisuuksien mukaan valitsemaan vegaanisen vaihtoehdon (ja juuri näin, kaikki pienet valinnat siihen suuntaan ihan jokaiselta ovat merkityksellisiä, ehdottomuus rajoittaa!).
Myös esim. kouluruokailu on eräs kenttä, johon ruokavaliota määritetään. Siellä löytyi vaihtoehto Kasvisruokavalio (lakto-ovo-vegetaarinen) Lisäksi syö: (rasti ruutuun) kalaa / siipikarjaa. Kiitettävän tarkkaa määrittelyä, sanoisin – tässä kohdin olen siitä kuitenkin vain kiitollinen. Ei ole lapsen pakko opetella syömään lihapullia, kun ei ole niitä eläissään yhtäkään syönyt.

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 14.02.2019 - 12:06

Juu, tuo on asia ihan erikseen! Itsekin useita yli sadan hengen dinnereitä järjestäneenä toivon hyvin tarkkaa määrittelyä ruokailua varten. Mutta mieluusti niin, että mitä todella et syö. Ei niin, että yhtäkkiä gluteenittomalle kelpaakin kakku, kun se onkin parempaa kuin häntä varten tehty annos. Toki siis näihin henkilön täytyy rajata itselleen tietty ruokavalio, mutta vapaa-ajallaan se voi olla löyhempää :).

Reply
Anni 14.02.2019 - 10:32

Ihmiset tekevät asioista liian vaikeita. Siis ruokaa mietitään ihan liikaa. Seuraan muutamia terveellisen ruoan instagramaajia ja vaan mietin, että näillä henkilöillä täytyy olla jonkin tasoinen syömishäiriö, jos siitä tehdään niin iso numero. Jaksetaan puhua jostain pienestä asioita vartin selostuksia. Itse tykkään laittaa ruokaa ja ruoka on iso osa elämää, mutta en tajua, miksi siitä tehdään numero. Tai…itse asun ulkomailla ja tämä on joku suomioireyhtymä. Ei täällä ole edes erikoisruokavalioita harjoittavia. Täällä 15 henkeä kokoontuu ravintolaan ja kaikki sanoo, että syön ihan kaikkea. Tai jos ei jostain tykkää, niin ei sitten koske siihen (tekemättä numeroa) NIIN HELPPOA! Itse syön tosi vähän lihaa, mutta silti edelleen tykkään jostain lihatuotteista ja niitä tulen syömään. Tuntuu, että on vain muotia, että pitää olla joku erikoisruokavalio. Jonkinlaista huomionhakua tämäkin. Itse myös tykkään lukea terveellisestä ruoasta ja miten mikäkin vaikuttaa, ja teen valintoja sen mukaan. Mutta silti vetämättä rajoja.

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 14.02.2019 - 12:08

Näin juuri. Kiitos kommentista!

Reply
Tiu 14.02.2019 - 14:45

En tiedä millainen somekohu tuosta postauksesta syntyi, mutta en ihmettele, että siitä loukkaannuttiin. Olen transsukupuolisen nuoren vanhempi ja tuo teksti teki hänenlaisistaan pilkkaa. Minusta ei ole tiukkapipoisuutta huomioida tämä. Oli ikävää huomata, että lääkärit vitsailevat aiheella ja itsekin puhuit Instagramissa, miten ilahduit siitä, että Markus sai tekstillään ihmisiä “triggeröityä”.

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 14.02.2019 - 15:13

On ikävä jos koet asian näin. Meillä ei kummallakaan ole yhtään mitään transsukupuolisia vastaan. Päinvastoin, on hienoa, että tänä päivänä uskalletaan olla erilaisia. Sanaa trans käytetään monessa muussakin yhteydessä ja tässä tapauksessa poikaystäväni käytti sitä vain pienenä ivailuna ruokavalioista, eikä missään vaiheessa ollut kenenkään tarkoitus ottaa kantaa tai pilkata transsukupuolisuutta kohtaan. Teksti ei mielestäni moneen kertaan uudelleenkaan luettuna tee ivaa heistä.
Itsellänikin on yksi transsukupuolinen kaveri ja olen ollut monen kanssa tekemisissä elämäni varrella. Tiedän, että moni transsukupuolinen saattaa saada asiasta ikävääkin huomiota ja sen vuoksi kiinnitetään herkästi huomiota, jos joku liippaa aihetta. On hyvin kurjaa, että näin on. Lisäksi useampiakin tällaisia potilaita, joita kohtelen aivan täsmälleen samalla tavalla kuin muitakin. Kunnioittavasti.
Ei kumpikaan meistä ajatellutkaan transsukupuolisia tätä tekstiä julkaistaessa tai että se koskisi mitenkään heitä. Toki itse termi on varmasti juontanut juurensa sieltä puolelta, jotta sen myös ymmärtäisi helposti, mutta sen on tarkoitus koskea vain ruokavalioita tässä kohtaa. Termin keksi ensi kertaa vielä ystävämme, josta Markus tekstissään kertoo. Tämä ystävämme sekä Markus ovat varmasti kaikkien heidät tuntevan mielestä kaikista ennakkoluulottomimmin ja suvaitsevimmin mihin tahansa, varsinkin sukupuolirooleihin ja muihin muotista poikkeavuuksiin, suhtautuvia ihmisiä, jotka tunnen. Henkilöitä, jotka menee ja tutustuu, ottaa vilpittömästi ja kaihtamatta ystävikseen kaikki ns. erilaisemmat ja syrjitymmät (oli syy mikä tahansa) eikä myöskään epäröi tarpeen tullen ajaa heidän puoliaan.
Täytyy korjata, että instagramissa en sanonut ilahtuneeni todellakaan tästä somekohahduksesta, vaan päin vastoin. Sanoin, että järkytyin kaksi vuotta sitten kun tämä, mielestäni vegaaneja ja ruokavalioita kohtaan ihan hauska teksti, sai aikaan eripuraa. Nyt sanoin, että näin kahden vuoden jälkeen voin jo vähän nauraa asialle, että hän sai aikaan pientä keskustelua. Poistin tämän nyt instastooreista, jotta se ei herätä muissa väärinymmärryksiä.
On tosiaan ikävä, että asian näin koet. Nykypäivänä kun on vaikea kirjoittaa mitään hauskaa tekstiä tai keksiä mitään hassunhauskaa termiä ilman, että joku ottaa sen henkilökohtaisesti.
Otin tämän kommentin itse kovin raskaasti, koska en todellakaan toivo, että minut, Markus tai Oskari mielletään sukupuolirooleja syrjiväksi, koska ehdottomasti emme sitä ole – ja siksi näin pitkä vastaus kommenttiin.

Reply
Tiu 14.02.2019 - 20:58

Arvostan todella paljon, että vastasit ja kerroit vähän asiat taustaa. Olen saanut sinusta empaattisen, fiksun ja miellyttävän kuvan ja siksi ihmettelinkin tuota postausta ja reaktiotasi siihen, mutta hyvä juttu, että kyseessä oli väärinkäsitys minun puoleltani. Aihe on todella herkkä ja siksi reagoin vahvasti. Pyydän anteeksi. Kiitos, että selvensit asiaa. ❤️

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 14.02.2019 - 22:30

Ymmärrän kyllä reaktiosi, ja sen, miksi juuri sinä ajattelit tekstissä heti transsukupuolisia, vaikka useimmat lukevatkin sen miettimättä tätä puolta sen enempää. Täytyy vielä kerran sanoa, että koska Markus ja Oskari ovat todellakin konkreettisesti ottaanet ne koulun syrjityimmätkin henkilöt mukaan porukkaan aivan kaltaisinaan ja näpäyttävät suoraan takaisin, jos joku pientäkään pilkkaa heittäisi näiden erilaisuudesta. Ehkä tämän vuoksi heidän on helpompi käyttää termejä vapaammin, koska tietävät itse, etteivät tarkottaisi mitään pahaa ja heidät tuntevat tietävät saman. Se onkin sitten eri juttu, jos joku, joka ei heitä henkilökohtaisesti tunne, lukee heidän keksimiään juttujaan. Itse nauran siis tosiaan vain postauksen hauskoille vegaanitermeille ja niiden selityksille, sekä sanankäytölle – en millekään muille assosiaatioille. Ymmärrän kantasi ja arvostan myös, että asian sanoit ääneen ja että tulit takaisin lukemaan ja kommentoimaan – ja vielä ymmärsit – etkä hiljaa tehnyt omia päätelmiäsi :). Nyt voin nukkua yöni rauhallisesti. Kiitos siis sinullekin :).

Reply
Milla 14.02.2019 - 18:36

Laktoositon – lihaton – FODMAP -ruokavalio. Ehkä kaksi kertaa vuodessa vähän pekonia. Koska olen vain niin herkkävatsainen joten näillä rajoituksilla mennään. Tästä syystä onkin lähes aina töissä omat eväät jne. Välillä tuntuu, että oma ruokavalio on todella herkkä asia ihmisille. Kun ravitsemussuositukset suosittelee vähentämään (punaisen) lihan syöntiä ja lisäämään kasvisten syöntiä niin taas oli Hesarin mielipidepalstalla kärjistetty kirjoitus että ei se urheileva nuori pärjää pelkällä salaatilla, tomaatilla ja kurkulla jotka on tosi kalliitakin. Eihän kukaan ole kieltämässä syömästä ollenkaan lihaa ja kasvisruokaa on niin paljon muutakin kuin se salaattitomaattikurkku -yhdistelmä.

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 14.02.2019 - 19:32

Ruokavalio on kyllä todella herkkä aihe monelle. Sen pyhempää asiaa ei välillä tunnu olevankaan. Onpa hassua, että tuollainen kirjoitus on oikeastaan hyväksytty Hesarin mielipidepalstalle, kun tuohan nyt ei ole mitenkään vastine sille, että vähennetään lihansyöntiä ja syödään enemmän kasviksia. Noinhan minäkin kyllä ensikertaa tuskailin vegaaniruokavalioiden kanssa, että mitä voin heille tarjota: tomaattia, kurkkua ja salaattia? Kunnes sitä oppi hieman asiasta lisää :D.

Reply
K 15.02.2019 - 14:00

Miehesi pitäisi perustaa oma blogi, koska hän on taitava kirjoittaja 🙂

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 15.02.2019 - 19:49

Olen vinkannut hänelle tähän suuntaan moneen kertaan :D. Olen itse hyvin kateellinen hänen nokkelalle sanankäytölleen.. Itse hän vastaa, että siitä ne parisuhdeongelmat vasta alkaa, jos molemmilla on oma blogi :D.

Reply

Leave a Comment