Home Brunssille (makeaa) Bataatti-kinuskikakku (V, GF)

Bataatti-kinuskikakku (V, GF)

22 comments
Bataatti-kinuskikakku. Vegaani. Gluteeniton.

Tontonton kakku. Tässä olisi nyt sokeriton, gluteeniton, vegaaninen ja terveellinen kakku. “Mutta mitä tässä sitten on, jos tässä ei ole mitään? Maistuupa vielä tosi hyvälle? Miten se on mahdollista?” Tätähän ne kaikki maistajat ihmettelivät :D. Jotta otsikko ei ohjaisi harhaan, niin tämän kakun kinuskisuus tulee bataattien ja taateleiden yhdistelmästä, eikä sokerista ja kermasta.

Bataatti-kinuskikakku. Vegaani. Gluteeniton.

Mietin tässä, että josko sitä kuitenkin voisi blogin kautta tehdä jotakin suurempaa hyvää? Vaikuttaa ihmisten terveyteen tätä kautta? Niinhän se diabeteslääkärimme syksyllä kehoitti.

Pitäisikö aloittaa kirjoittamalla ravitsemussuosituksista?

Pitäisi luopua kovista rasvoista. Vehnän näkeminen saa ylävatsan turpoamaan, ja kaikkihan sen jo tietää, että nykyaikamme oikea monsteripahis on valkoinen sokeri. Ruokosokeri, hunaja, vaahterasiirappi ja muut vastaavat koetaan paljon paremmiksi vaihtoehdoiksi, ja montaa reippaasti hunajalla makeutettua herkkua kutsutaan sokeritommaksi. Itsensä huijaamisessa ei mitään pahaa ole, mutta eivät ainakaan nämä mainitut vaihtoehdot sokeria terveellisempiä ole.

EI, en jatka ravitsemussuositusluentoa sen pidemmälle. Se jääköön jonnekin tulevaisuuteen. Itse olen kohtuuden kannattaja. Kaikkea kohtuudella, niin hyvä tulee. Kun antaa mielen tehdä ruokapäätökset, niin yleensä tasapaino tulee itsestään.

Bataatti-kinuskikakku. Vegaani. Gluteeniton.

Eikö ihan vain reseptien jakaminen hyvässä suhteessa (80:20 terveellistä ja herkumpaa) ole hyvä suunnanosoittaja? Näinhän sen täytyy olla. Kun herkullinen resepti on jo valmiiksi suht terveellinen, niin siihen on helppo palata ja hiljalleen ne pahat kolesterolipallukat lipuvat sitä mukaa pois. Tällä viittaan siihen, että olen jättänyt voin pois lähes kaikesta leivonnasta ja korvannut sen kasvirasvoilla – yleensä rypsiöljyllä. Sitä ei muuten moni tiedä, että tämä muutos ei yleensä vaikuta makuun juurikaan (paitsi ehkä pullassa) ja rakenteestakin tulee yleensä vain mehukkaampi.

Faktoista kertominen ei suurelle osalle riitä. Nice to know, mutta jos ja kun ne täysrasvaiset ja sokeriset tuotteet vaan maistuu paremmalta, niin kuka nyt valitsisi tätäkään bataatti-kinuskikakkua täyssuklaisen mutakakun ollessa vaihtoehtona? Allekirjoitan.

Paitsi jos on pikkuhiljaa opettanut itsensä pitämään myös vähemmän makeasta ja ns. terveellisemmän makuisesta. Siihen todellakin tottuu! Mutta tottuu hetkessä myös pois, kun palaa taas sokeriherkkujen pariin. Ratkaisu edellisessä dilemmassa on tietysti, ettei näitä kahta pidä olla samaan aikaan tarjolla. Kun tarjoaa pelkkää bataatti-kinuskikakkua, niin kaikki kehuvat ja ovat oikein tyytyväisiä. Jos tätä maistaa oikean mutakakun jälkeen, niin voi maistuakin vauvansoseelta.

Vauvan herkkusosettahan tämä oikeastaan on. Reseptin löysi ultrajuoksija-superwomen-ystäväni Vauva-lehdestä. Kuulemma niin terveellistä, että sopii pikkulapsellekin! Resepti muistuttaa vahvasti fuusiota bataattiblondieista ja taatelimutakakusta. Suurimmaksi osaksi bataattia, toisiksi suurimmaksi osaksi taatelia. Vähän pähkinävoita, soseeksi ja uuniin. Hedelmien suoraan sisältämä sokeri sentään ei ole itsensä huijausta. Oikeilla hedelmillä herkkujen makeuttaminen on mitä paras keino vähentää lisätyn sokerin määrää.

“Tästä kakkupalastahan tuli jo ihan kylläiseksi” – kommentoikin yksi kakkua maistanut kaveri. Toden totta, sehän sisältää ruokaisia aineksia. Kylläisyyttä lisääviä kuituja löytyy eli kakkupala ei ole ns. tyhjiä kaloreita.

Oho, tästähän tuli lyhyt ravitsemusluento lopulta. Paljastettakoon, että tämän kevään aikana tulenkin olemaan osa vegaaniruokavalioon liittyvää ravitsemusprojektia, mutta tästä en saa kertoa vielä lisää. Jätetään tämä mysteeriprojekti kutkuttelemaan nyt vatsanpohjia ;).

Ainiin, koska kannatan tasapainoa, niin tulihan tuohon kakkuun lätkäistyä se vähän epäterveellisempikin osio eli vaahdotettu kauravispi. Mutta siinäkin on kauraa, täytyy siis olla terveellistä ;). Kauravispi on muuten ihan uusi suosikki ja Kaslinkin sellainen taisi voittaa tänä vuonna Vegeawardseissa vuoden tuotepalkinnonkin. Se vaahtoutuu nopeasti hyvin jämäkäksi ja muistuttaa rakenteeltaan ihan marenkivaahtoa.

PS. Kakku meni niin hyvin kaupaksi, että jouduin salaa jemmaamaan edes vähän talteen, jotta saisin siitä otettua ne pakolliset kuvat.


Bataatti-kinuskikakku – resepti

Bataatti-kinuskikakku. Vegaani. Gluteeniton.

20 cm vuoallinen

Tarvitset

500g bataattia
200g pehmeitä kivettömiä taateleita
1 dl maapähkinävoita
75g mantelijauhetta
2 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa

2 dl kauravispiä päälle

Valmistusohjeet

  1. Kuori bataatti ja pilko se samankokoisiksi kuutioiksi. Keitä kuutiot vedessä kypsiksi. Valuta vesi pois.
  2. Jos taatelit eivät ole pehmeitä, niin kaada niiden päälle ½ dl kuumaa vettä ja jätä pehmentymään 10 minuutiksi.
  3. Nosta taatelit (+ mahdollinen pehmitysvesi), bataattikuutiot ja loput ainekset tehosekoittimeen. Aja tasaiseksi massaksi.
  4. Vuoraa n. 20cm irtopohjavuoallinen leivinpaperilla. Kaada kakkutaikina vuokaan.
  5. Paista kakkua 200 asteessa 45 minuuttia uunin keskiosan alapuolella. Laita uuni pois päältä ja jätä kakku jälkilämpöön puoleksi tunniksi. Nosta sitten vielä pöydälle jäähtymään.
  6. Vaahdota kauravispi ja levitä se kakun päälle. Koristele haluamallasi tavalla, vaikkapa marjoilla, joilla olisin koristellut, jos niitä olisi ollut.
  7. Parhaimmillaan kakku oli seuraavina päivänä, kun maku oli vielä syventynyt.
  8. Säilyy jääkaapissa ainakin 5vrk hyvänä.

Jäikö nälkä?

22 comments

Glotter-Bäckerin 11.02.2019 - 14:15

Hahaa, ihan metsään meni mun arvaus kakusta. Näyttää ihanalle, sekä kuvien että raaka-aineiden perusteella. Tuhtia tavaraa kyllä!

Tuosta Kauravispistä on pakko jäkättää, että itse järkytyin kun huomasin, että sisältää vain 1% kauraa ja rutkasti osittain kovetettua kasvirasvaa. Osittain kovetetuissa rasvoissa voi piillä sitä kauhistuttavaa trans-rasvaa.

Rypsiöljyä kyllä komppaan! Oikein ällistyin eilen, kun kokeilin kauralastuja rypsiöljyyn ja tuli juuri niin sitkaan rapsakoita kuin pitääkin! Mistään ei olisi arvannut, että rasvana on öljyä ei kolesterolin kohottajaa.

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 12.02.2019 - 23:22

Ohan se tuhtia, mutta täyttävää :D. No voi järkytys. Hmm, ei sitä aina tajua edes lukea noita ainesosaluetteloita, varsinkaan tällasista ns. meijerituotteista. Sitä on vanhastaan tottunut, että maitotuotteet on tehty maidosta you know. Ei sitä tarvi ihmetellä, mitä ne sisältää. Nyt kun on näitä korvaavia tuotteita, niin oon aatellu että ne tehdään kaurasta ja vedestä, mutta totta. Kun pysähdyn miettimään, niin ei se niin vaan onnistu. Rupesin selailemaan eri vegaanimeijerituotteiden ravintosisältöjä ja ne tosiaan sisältää ainakin lähes kaikki, aika paljon palmuöljyä… Ja mitäköhän nuo palmuöljusertifikaatitkin on, voiko niihin todella luottaa. No anyway, ainakin tosi kova vaahto tulee tosta. Vaikea kyllä näistä nyt sitten miettiä, että onko se tavallinen vispikerma sittenkin parempi..?

Reply
Glotter-Bäckerin 13.02.2019 - 12:00

No sikäli palmiöljy on terveydelle parempi, että siinä on “vain” kovaa rasvaa muttei trans-rasvoja. Osittain kovetetuissa rasvoissa saattaa ottaa transrasvoja, jotka on elimistölle vierasaineita.

Niin sitä kyllä miettii, että onko kasvituotteet aina parempia? Terveydelle tai luonnollekaan, palmuöljyt ja toisaalta se että maitotuotteita ja kauratuotteita valmistetaan samoilla meijerin tuotantolinjoilla, mikä taas tarkottaa perusteellisia linjaston pesuja >> kuinka paljon vettä yhden kaurakermatetran tuottamiseen menee?

Mainospuheissa kaura on yksi ekologisimmista viljelytuotteista, mutta kaurapuuron hiilijalanjälki voi olla tosiasiassa toista kokoa kuin vaikka kauramaidon. Toisaalta lehmät ei ole kovin ekotehokkaita myöskään eikä hyötysuhteeltaankaan kovin hyviä. Tiedä sitten!

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 13.02.2019 - 17:14

Tää nykypäivän tiedostavuus on välillä ihan tappavaa.. Oon päätynyt siihen, että parasta olla syömättä mitään ;). Paitsi sitä perunaa. Mutta kyllä ainakin luin jostain tieteellisemmästä lähteestä, että ainakin kauramaito on huomattavasti lehmänmaitoa ekologisempaa ilmaston kannalta. Kauramaidossa ei myöskään ole palmuöljyä tai muitakaan “outoja” aineksia. Muista kauratuotteista – kaurakermat ja nämä, niin on hankalampi sanoa. Uskon kyllä, että ainakin päästöt ovat pienemmät ja sinänsä ekologisempaa peltopinta-ala vs kuinka paljon lehmä sitä tarvitsee.
Mutta, olen aina ajtellut että kovat rasvat sisältävät automaattisesti trans-rasvoja, mutta näin ei siis ilmeisesti olekaan? Tosi hyvä terveysvaikuttaja musta tulee :DD Yritin lukea nyt aiheesta, mutta en vieläkään ihan käsittänyt, että miksei kovassa rasvassa välttämättä ole trans-rasvoja?

Reply
Teea 16.02.2019 - 13:44

Tähän vain pikakommenttina: alkutuotannon (maatalous) osuus ympäristövaikutuksista on niin merkittävä, että on ihan tarpeetonta ja turhaa murehtia linjaston pesun kaltaisia yksityiskohtia. Ruokatuotteesta riippuen alkutuotanto muodostaa yleensä 50-95% ympäristövaikutuksista. (Lisäksi linjastolla tehdään aina kerralla sangen iso satsi tuotetta, ja lisäksi linjastoja joutuu kyllä pesemään joka tapauksessa aina kun vaihdetaan tuotteesta toiseen – eli tässä tapuksessa pitäisi olla eniten huolissaan vaikka siitä, monenkolaisia maustettuja kermoja ja rahkoja ja jogurtteja kaupoista nykyään löytyy, koska jokaisen niistä välissä linjasto pitää allergeenisyistä kuitenkin putsata.)

On siis tarpeetonta stressaantua ja jäädä jumittamaan näitä pisara meressä -kokoisia yksityiskohtia. 🙂 Synninpäästö siis bloggarille näin ruokajärjestelmätutkijalta. Isot nyrkkisäännöt ovat riittäviä ja oikein hyviä periaatteita, ja siinä kohdin voidaan sanoa, että eläinperäisten elintarvikkeiden käytön vähentäminen (pl. järvikala) on ekologisesti yleisesti ottaen askel pienempää jalanjälkeä kohti. Yksittäisiä poikkeuksia ei kannata tässäkään kohdin murehtia, koska ne ovat ihan vastaava seikka kuin tuo ruokavalion terveellisyyden “kokonaisuus ratkaisee” -periaate.

Lehmien kohdalla ekonäkökulmasta paljon isompi seikka sen sijaan on se, että maidontuotanto merkitsee myös lihantuotantoa. Maitoa ja kermaa ei saada ulos tuottamatta säännöllisesti vasikoita. Koska vasikoiden varsinainen ympäristövaikutus menee lihapuolelle, vertailussa jää näkymättömäksi tämä välttämätön “sivuvaikutus”.

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 17.02.2019 - 17:36

Kiitos sinulle Teea pitkästä ja asiantuntevasta kommentista :). Näin mäkin oon erinäköisistä lähteistä ymmärtänyt, että alkutuotanto on se, josta ehdottomasti isoimmat päästöt syntyvät. Välillä mua taas muista syistä epäilyttää vegaanituotteet. Silloin kun niihin on lisätty huomattavia määriä palmuöljyä (ympäristölle huono, mutta niin voi sanoa maidostakin) tai valmistettu kookosrasvasta (epäterveellistä). Mutta siitä voidaan nyt onneksi vetää yleistys, että ainakin vegaanituotteet ovat pääasiassa ekologisempia :).

Glotter-Bäckerin 21.02.2019 - 10:59

Kiitos Teea asiantuntevasta kommentista. Hyvi pointteja, erityisesti tuo alkutuotannon vs. prosessoinnin merkitys hiilijalanjäljelle. Suorastaan kivi vierähti sydämeltä!

Muita hyviä pointteja olivat vasikat ja linjaston pesut makujen välillä. Itsestäkin tuntuu, että kauppojen valikoima on paisunut järjettömiin. Pitäisiköhän palata neuvostomalliin, jossa mansikkarahkaa tulee yhdestä paikasta ja kauratuotteita toisesta tehtaasta ja piste 😉 Nythän kaikki ovat samoilla markkinoilla jolloin joka laitos tuottaa ja pesee kaikenlaista.

Saara / Viimeistä murua myöten 22.02.2019 - 13:44

Haha 😀 Ekologinen vaihtoehto tuo neuvostolaistaminen! Mäkin tosiaan näin tässä yhden tutkimuksen, jossa oli vertailtu maidon suhteen alkutuotantoa, valmistusta, paketointia ja kuljetuskulujen ekologisuutta. Niin lehmänmaidon alkutuotannon palkki oli todella monta kertaa korkeampi verrattuna muihin steppeihin. Kauramaidon alkutuotannon palkki samoin 10 kertaa matalampi kuin lehmänmaidon.

Glotter-Bäckerin 22.02.2019 - 15:46

Siispä liputetaan jatkossakin perustellusti kauran ja vegeilyn puolesta!

Pupu 13.02.2019 - 16:37

Hei! En kyllä vakuuttaisi kauravispin terveellisyyttä. Kaslinkin vispissä on esim vaivainen 1% kauraa, kovetettua palmurasvaa (teollisesti kovetetut rasvat ovat käsittääkseni kaikkein pahimpia) kasa lisäaineita ja sokeria. Mutta kuten sanoit, eipä se ole vakavaa jos kokonaisuus on kunnossa. Kookoskerma tuntuu kuitenkin itselle kaikkein luonnollisimmalta vegevaihtoehdolta.

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 13.02.2019 - 17:00

Tuo olikin kirjoitettu hyvin pilke silmäkulmassa, sillä tiedän, ettei se ole varsinaisesti terveelliseksi luettavaa :D. Siksi lisäsin siihen nyt myös silmäniskuhymiön. Mutta tuo että siinä on vain 1% kauraa olikin todella järkytys, jota tässä kommenteissa jo yllä puitiin.. 🙁

Reply
Glotter-Bäckerin 21.02.2019 - 11:03

Trans-rasvaa on pieniä määriä luonnostaan esim. voissa tai muissa rasvaisissa eläinperäisissä tuotteissa. Mutta siis pieniä määriä. Suomessa margariineista on kielletty transravat.

Suurempiä määriä syntyy vain, jos kasviöljyjä kovetetaan OSITTAIN. Kokonaan kovetettu kasviöljy ei sisällä kaksoissidoksia eikä silloin voi sisältää trans-sidoksia eli ei myöskään sisällä trans-rasvaa.

Sen sijaan sekä kookos- että palmuöljyt ja kaikki kovetetut kasvirasvat ovat tyydyttynyttä rasvaa >> haitallista.

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 22.02.2019 - 13:46

Kiitos kun väänsit tämän vielä rautalangasta! 🙂

Reply
Memuli 13.02.2019 - 22:26

Onko maapähkinävoi sitä sokeritonta?

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 13.02.2019 - 22:29

Joo, sitä juuri :).

Reply
Anna 24.02.2019 - 16:05

Kiitos ihanasta reseptistä! Tein tämän kakun viikonlopun illanistujaisiin, ja tuli aivan sairaan hyvää, 5/5. <3 Puhuttiin juuri mieheni kanssa, että kyllä tän voisi hyvinkin valita täyssuklaisen mutakakun sijasta. Bataattikakun rakenne oli mehevä ja mantelin maku tuli kivasti esiin. Tätä pitää tehdä toistekin! Mietin, että voisi toimia myös porkkanasoseesta tehtynä ja kanelilla höystettynä.

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 25.02.2019 - 15:29

Oho, no jopas jotain jos mutakakun voittaisi! 😀 ja kyllä, kanelia ehdottomasti voisi lisätä seuraavalla kerralla. Porkkana vasta olisikin mielenkiintoinen kokeilu 😮

Reply
Satu 16.10.2019 - 06:04

Hei! Pitkään jo ollut mielessä, että tätä pitäisi leipoa ja nyt olisi sopiva tilaisuus tulossa. Käytitkö tähän kuivattuja vai tuoreita taateleita? 🙂

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 16.10.2019 - 08:57

Hei! Kumpia tahansa voi käyttää :). Tässä käytin tuoreita. Jos käytät tuoreita taateleita, niin voit käyttää ne suoraan. Jos käytät kuivattuja taateleita, niin käytä niitä n. 170g (ei nyt niin justiinsa) ja liota niitä kuumassa vedessä n. 10 minuuttia ennen käyttöä :).

Reply
Hanna 10.02.2020 - 21:46

Kiitos, herkullista tuli! Töissä maistelijat pitivät mausta ja lapsistakin 1/3 tykkäsi. Teen uudelleen!

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 10.02.2020 - 21:48

Kiva että tykkäsit! 🙂 Kiitoksia paljon 🙂

Reply
Satu 16.10.2019 - 09:00

Kiitos paljon!

Reply

Leave a Comment