Koti Matkat Visit Umbria

Visit Umbria

kirjoittanut Saara / Viimeistä murua myöten
13 kommentit

Matkasta on kulunut nyt kohta ensimmäinen viikko, joka on kulunut umbrialaisia perinneruokia kokaten ja Umbriassa vieraillen.

Umbria on hieman tuntemattomampi maakunta turistien täplittämän Toscanan vieressä. Maisemiltaan ja nähtävyyksiltään samanlaiset maakunnat eroavat siis lähinnä vilkkaudessa.

Osottautui kuitenkin, että Italiassa on turha yrittää liikkua julkisilla kulkuvälineillä maaseudulla. Noh, alussa matkanteko siis mutkistumisen sijasta pikemminkin suoristui, kun jätimme paikkoja välistä ja maksoimme paikallisille kyydistä aina seuraavaan paikkaan. Ihan vaan vinkkinä – vuokra-auto kyllä kannattaa! Itse kokkauskurssilla on onneksi ollut oma ajaja, jonka kyydissä olemme sutjakkaammin päässyt paikasta toiseen.

Koska kuvathan kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, niin mitä sitä turhaan höpisemään.

Kirjoitan itse kokkauskurssista lisää, kunhan kerkiän :).

Palataan! ♡

Jäikö nälkä?

13 kommentit

Minna - Ku ite tekee 29.07.2017 - 10:21

Ihania kuvia! Etenkin toi auringonkukka kuva on mun mieleeni <3 Kaunista!

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 2.08.2017 - 18:55

Kiitos Minna! <3 🙂

Vastaa
Glotter-Bäckerin 31.07.2017 - 14:29

Kiitti Umbria vinkistä, noteerattu!
Mekin oltiin viikonloppulomalla Italiassa! St. Valentinin upeissa alppimaisemissa. peppuni kiittää tänään patikoinnista. Ruokakulttuuri oli kyllä liian sveitsiläis-itävaltalais-saksalaistunutta sillä kulmalla, meni vähän schnitzeliksi se homma. Mutta erään oikeanlaisen risoton silti löysin: vanilja-katkarapu-risotto oli elämys! Limen kuoriraasteella terävöitettynä, kosteaksi sekoitettuna, juuri al denteksi jätettynä. Wow!

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 2.08.2017 - 19:07

Oh, mä olen juuri parhaillaan Dolomiiteillä ja olen todella hämmästynyt juuri siitä, että täällä kaikki puhuu saksaa hotelleista kauppoihin, tekstit ovat saksaksi ja ruokalistat nimenomaan hapankaalia, makkaraa ja wienin leikettä :D. Vau! Kuulostaa ihan törkeen hyvältä risotolta, voisikohan tuosta saada itsekin tekemällä hyvää.. 🙂

Vastaa
Nanna 1.08.2017 - 13:58

Upeita kuvia ja kaikkein eniten rakastan tuota 4. lähiotosta linnuista altaalla. Sitä katsoessa ihan tuntee iholla Italian kesän!

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 2.08.2017 - 18:59

Oh, kiitos Nanna <3 ! Mäkin pidin siitä jotenkin erityisen paljon, kiva että säkin! 🙂 Kuvissahan parasta on jos ne saa tuntemaan jotakin.

Vastaa
Mira 10.01.2018 - 21:48

Moikka! Ollaan suunnittelemassa kesäreissua Umbriaan, osin ihan sun vinkkauksenkin seurauksena niin ajattelin kysyä, olisiko sulla kertoa joitain hyviä tärppejä esim. Umbrian nähtävyyksistä ja luontokohteista tai vaikka ruokapaikkojen tai hotellien suhteen? Olen itsekin innokas ruokaharrastaja ja luonnossa retkeilijä eli ainakin ne on tärkeitä juttuja reissussa 🙂
Samalla iso kiitos tosi inspiroivasta blogista ja herkuista resepteistä!

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 11.01.2018 - 14:07

Hei, onpa kiva, että suunnittelette matkaa sinne!:) Mikään varsinainen luontokohdehan Umbria kuten ei Toscanakaan ole. Enemmänkin noita keskiaikaisia kyliä ja ympäröivää maaseutua. Käytiin itse Tarquiniassa, Perugiassa, Todissa, Assisissa ja parissa muussa kylässä, jonka nimeä on muista. Perugia on näistä isoin ja vähän niin kuin pääkaupunki alueella. Onko teillä auto käytössä? junilla/busseilla kulkeminen oli kohtuu haastavaa.. Olimme siis pääasiassa yötä tuolla kokkauskurssin majatalossa Perugian lähellä. Sen lisäksi yksi tosi kiva paikka oli Todin lähellä: Torre Sangiovanni ristorante B&B, mutta suosittelen vain, jos käytössä on auto. Se oli ihanien maisemien ympäröimä vanhan linnan oloinen hotelli. Noita kaikkia mainitsemiani kyliä voin ainakin suositella kovasti. Tarquinia ja Todi olivat hiljaisimmat ja vähiten tiedetyt, eli tosi kivoja siitä. Se kun näiden välillä ajelee, niin siinä sitä parhainta maaseutua näkeekin. Apua, oon tosiaan vähän huono vastaamaan sun kysymyksiin, kun seuraavaksi sanon, että syötiin pääasiassa kokkauskurssilla, joten ravintolasuosituksetkin ovat vähäisiä.. 😀 Mutta yksi erinomainen suositus on! Jäätelöstä. Paikan nimeä on suoranaisesti muista, mutta se on Perugiassa, Corso Cavour-kadulla – kadun lännen puolella lähellä kadun alamäkipäätä. Sieltä sai niin hyviä ja erikoisia jäätelömakuja ja makuyhdistelmiä, että ahh <3. Siellä oli ihan kyltti ulkopuolella, jossa ne maut luki ja sen perusteella sinne mentiinkin.

Vastaa
Mira 11.01.2018 - 16:10

Kiitti paljon vastauksesta, tulihan siinä vinkkejä jo paljonkin Haha aattelinkin että kokkauskurssi piti varmaan aika hyvin huolen ruokapuolesta Suunniteltiin juu vuokrata auto lentokentältä niin pääsee sitten vähän helpommin liikkumaan eli tosi hyvä tietää just noita pienempiä paikkoja missä voi vierailla, katseltiin kanssa nettiselailun perusteella että Todi näyttää idylliseltä paikalta ja Assisi ja Perugia isompina pitää tietty sisällään paljon nähtävää. Joku hienon näköinen Monte Sibillinin kansallispuisto huomattiin kanssa Ja hei, jäätelövinkki napataan todellakin talteen!

Vastaa
Glotte-Bäckerin 28.06.2018 - 11:14

Kiitos Saara vinkistä, viikko Umbriassa takana!

Maisemiltaan kuin Toscana mutta vähemmän turisteja. Etenkin kun majoituttiin ihan maalle, ihanan idyllisesti. Voin todella suositella tätä B&B:tä
https://www.booking.com/hotel/it/b-amp-b-mediterrando.de.html?aid=357028;label=bin859jc-hotel-XX-it-bNampNbNmediterrando-unspec-de-com-L%3Ade-O%3AwindowsS7-B%3AinternetSexplorer-N%3AXX-S%3Abo-U%3AXX-H%3As;sid=166894b88f91edfef795a3a41a99e531;dist=0&sb_price_type=total&type=total&amp;

Edullinen, vanhassa kauniisti remontoidussa talossa on vain kaksi vierashuonetta, meidän emäntä piti meistä todella hyvää huolta! Aamiainen tarjoiltiin pöytään ja kaikki ruokavammat huomioitiin (vege ja gluteeniton) hienosti. Viimeisenä iltana hän halusi kokata meille illallisenkin, tarjouduin avuksi ja opin tekemään upeaa äyriäispataa. Ja sain aika monta pastavinkkiäkin siinä samalla.

Tehtiin päiväretkia Chiusaan, Montepulcoon, järven rantaan, Orvietoon ja junalla Perugiaan. Plus parit muut söpöt pikkukylät.
Ravintoloista jäi mieleen sattumalta bongattu ravintola, jossa oli todella rakkaudella laitettua kalaa (ja gluteenitonta pastaa!) https://www.ilpoderaccio.net/

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 28.06.2018 - 19:56

Oi te menitte sinne! Ihanaa, Italia on vaan niin hurmaava maa kaikin puolin <3. Ai että, kuulostaa aivan ihanalta B&B:ltä, tuli jo matkakuume ;D Parasta on juuri, jos pääsee lomalla ihan paikalliseen keittiöön asti tutustumaan. Et tiedäkään, että olen juuri haaveillut tosi hyvästä mereneläväpastasta. Tai oikeastaan ollaan yhdessä Markuksen kanssa haaveiltu. Vielä jäänyt puolitiehen sen valmistaminen.. Eli vinkit otetaan vastaan ;). Kuulostaa tutuilta paikoilta. Käytiin ihan noissa kaikissa itekin, paitsi ei ehkä järven rannassa. En olisi enää vain muistanut kaikkia nimiä, mutta nyt kun mainitsit niin muistin :). Montepulco oli muistaakseni ihan yksi suosikki.

Vastaa
Glotter-Bäckerin 29.06.2018 - 12:52

Italia on aika takukuvarma lomakohde, sanoisin. Ja aina parempi, jos pääsee sinne keittiöön asti! Kerran kävin kyllä ravintolakeittiössä asti kiittämässä kokkia, kun hän tekaisi ex temporee mulle vegaanisen pastakastikkeen, etten nääntyis. Ja tämä siis 6 minuuttia ennen ravintola sulkemisaikaa 😀 Onneksi Mulla oli omat gluteenittomat spagetit repussa, niin ei jäänyt siitäkään kiinni!

Spagetti frutta di Maresta sanoisin, että yksinkertainen on hyvää. Luulisin että kala on vain keitetty kokonaisena, korkeintaan valkoviinissä? Sitten kalaa ja keitinlientä sekä reilusti oliiviöljyä pastalle?

Sellainenkin yllättävä asia opittiin Perugiassa, että Pasta Carbonaraan ei tule kermaa! Kastike muodostuu vain munasta ja grana panada raasteesta, jotka vatkataan yhteen ja sekoitetaan kuumaan spagettiin. Tietenkin kaikki lantrataan vielä öljyllä ja päälle käristettyä savukinkkua 😉 Ja muniakaan ei kuulemma tule käyttää kuin yksi kappale neljän hengen annosta kohden. Ei se mitään munakasta ole, tuhahti meidän emäntä 😀

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 1.07.2018 - 17:00

Haha joo, ton mäki opin Italian kokkauskurssilla viime kesänä, että carbonaraan ei todellakaan kuulu kerma! Munista opittiin kanssa sama juttu, ettei montaa munaakaan kuulu :D. Ja sen jälkeen Cinque Terressä saatiinkin sitten carbonara joka oikein lillui kermassa ja siitä oli vielä erottunut voi erikseen pinnalle.. Meni vähän ruokahalut. Oot kyllä saanut siellä sitten hyvää palvelua. Vegaani Italiassa ei ole maailman helpoin asia 😀

Vastaa

Jätä kommentti