Home Ravintolat Paskan palvelun illallinen Ruplassa

Paskan palvelun illallinen Ruplassa

4 comments

Yhteistyössä Rupla. (Otsikon kuva: Tarjoilija yritti ottaa itsestään ja meistä kuvaa. Nyt kuvaan jäi vain hänen sanojensa mukaan oleellinen hänestä; keskisormi.)


“Muuten ihan hyvä, mutta juurekset oli vähän raakoja.”

Vai raakoja.” Tarjoilija toistaa ja nappaa kurpitsan palan lautaseltani ja puraisee siitä. “No näitä kutsumme Italiassa vain erittäin al denteksi.

Kun Ruplan järjestämistä Paskan palvelun illallista ensi kertaa kuulin viime keväänä, niin kiinnostus heräsi saman tien. Välillä liiallinen pönötys tarjoilijan häärätessä ympärillä kultaisen minirikkalapion kanssa valmiina pyyhkimään leivänmuruja pilaa muutoin erittäin hyvän illallisen. Leikitään superformaalia, kun voisi ottaa vähän rennomminkin. Pönötysillallisten vastapainoksi Jenkeistä on rantautunut paskan palvelun illallisen konsepti Suomeenkin.

Miksi haluaisit paskaa palvelua? No siksi, että se oli vaan ihan mielettömän hauskaa!

Juttelin Ruplan yhden omistajan, Johanneksen, kanssa ihan muita juttuja, ja satuin välissä kysäisemään, että vieläkö muuten paskan palvelun illallisia järjestetään (kun en ollut niistä kuullut sitten viime kevään)? Johannes vastasikin, siihen, että olisinko kiinnostunut testaamaan. No totta ihmeessä!

Niinpä seisoimme poikaystäväni kanssa hieman hämmentyneenä heti seuraavana iltana Iso Roban huonekalukauppa-kahvila Plootun edessä. Ruplan paskan palvelun illalliset järjestetään nykyään siellä. Kello oli kolmea vaille seitsemän, ja kahvila oli aivan pimeä. Käännytäänkö takaisin kotiin, ehkä se ei ollutkaan tänään? Pian meitä seisoi jo suurempi joukko odottelemassa, ja lopulta pääsimme sisään.

Hauskaa tässä oli erityisesti se, etten ollut kertonut Markukselle illan jujusta. Sanoin vain, että mennään syömään Ruplaan, tohon 50 metrin päähän, kun ei olla testattu sitä koskaan. Halusin nähdä, miten Markus reagoi.

Ensin meille viskattiin käteen ryppyinen paperipöytäliina ja käskettiin pistämään se pöydän suojaksi. Myöhässä tulleet otettiin sisään suuren haloon kanssa. “Siis kelatkaa, että nää ei osannu lukee, ja oli menny sinne toiseen Ruplaan!” Heidät laitettiin jakamaan pöytä toisen pariskunnan kanssa.

Tarjoilija kiersi pöydästä toiseen ryppyisen paperipalan kanssa, johon oli harakanvarpailla kirjoitettu illan menu. “Haluutko tota parempaa vai huonompaa jälkiruokaa?” Tilattiin molemmat.

Viini tarjoiltiin tietysti suoraan tonkista muovimukeihin. Ja kuten asiaan kuului, niin lattiat siivottiin vasta illan jo alettua, ruoat tuotiin pöytiin eri aikaan ja pääruoan viineistäkin piti erikseen muistuttaa.

Onks nää tarjoilijoita vai näyttelijöitä?” Markus kysyi. Myönsin, että kyllä, ne ovat ammattinäyttelijöitä.

Illan teemana oli italialainen keittiö. Musiikki oli valittu juurikin italialaiseen sketsiin sopivaksi – väliin tosin taisi tulla gagnamstyleakin.

Tarjoilijat tulivat pöytiin juttelemaan ja saadessaan tietää, että Markus on lääkisopiskelija, sai Markus neuvoa heitä toiminnallisista vatsavaivoista, tosin vatsan alueen kurssia vielä käymättä. (Itse pidin visusti suuni kiinni samaisesta opinahjostani.)

Iso vai pieni hätä?” Kysyttiin vessaan mentäessä. Vessapaperin pituus määräytyi vastauksen mukaan.

Kesken alkuruoan tarjoilija tuli kaatamaan osan keitostani Markuksen lautaselle. “Iso mies tarvitsee enemmän ruokaa.

Alkuruoan jälkeen yksi tarjoilijoista ilmoitti, että “enempää valkkaria ei tule, kun täytyy säästää seuraavaan kattaukseen. Eli jos haluaa lisää juomaa ennen punaviinikaatoa, niin tossa vastapäätä on Alepa.” Viereisen pöydän herrasmies palasikin pian paikalleen parin kaljatolpan kanssa ja jakoi siitä kanssavierailleen. Siis, missä muualla syntyisi tällainen yhteisöllisyys ravintolaillallistajien kanssa?

Tarjoilija kertoi vatsavaivoistaan.

Markus ymmärsi esteettisten käsien asennon päälle.

Kun sitten pääruoasta jätin nuo alussa mainitsemani raa’ahkot juurekset, minut talutettiin keittiöön kertomaan kokille, mikä ruoassa mätti.

Kaksi tuntia vierähti todella nopeasti. Ilta oli todellakin hirmuhauska ja ratkiriemukas, saimme parhaat naurut piiitkään aikaan. Sanotaan suoraan, että itse ruoan vuoksi en suosittelisi yhtään kellekään – se oli ihan ok – mutta yhtä hauskaa ravintolailtaa ei kyllä saa mistään muualta! En edes ehtinyt keskittyä ruokaan, kun ympärillä oli jatkuva sketsi päällä ja kaikilla vierailla todella hauskaa yhdessä! Markusta ei edes ruoan laatu haitannut, riitti, että sitä oli tarpeeksi, eikä taatusti jäänyt nälkä. Suosittelemme Markuksen kanssa iltaa lämpimästi jokaiselle, joka haluaa vähän erilaisen ravintolakokemuksen, ja jolta löytyy huumoria ;).

Markus ilmoitti suureen ääneen, että “oli parasta palvelua ikinä, 6/5 ilta! Vois mennä uudestaankin!

Illallisen tarjosi Rupla.

Paskan palvelun illallisista löytyy lisää tietoa Ruplan nettisivuilta.

Jäikö nälkä?

4 comments

Sari 25.01.2017 - 11:59

Haha, tämä olis meille niin sopiva illallinen 🙂

Reply
Saara / Viimeistä Murua Myöten 25.01.2017 - 14:38

Haha 😀 Todellakin!

Reply
minni / kokeileva keittiöni 29.01.2017 - 15:42

Vähän toisenlainen ravintolailta. Tuollaisenaan hulvaton, hymy hyytyy kun se paska palvelu tulee pyytämättä ja yllättäen. 😀

Reply
Jenni liemessä 5.02.2017 - 20:58

En ole kyllä koskaan saanut niin paskaa palvelua kuin tuossa ravintolassa. Ja kaiken päälle mut vielä nolattiin täysin laittamalla keskelle ravintolaa rodeohärän selkään 😀 Kerta riitti, mutta olipahan hauskaa 😀

Reply

Leave a Comment