Koti Ajatuksia Onnettomuuteen sitä voi joutua kotonakin

Onnettomuuteen sitä voi joutua kotonakin

kirjoittanut Saara / Viimeistä murua myöten
28 kommentit

En voi edelleekään uskoa, että näin tyhmä onnettomuus tapahtui – ja ironisesti juuri, kun olin uskaltanut kunnolla tuulettaa onnellisia fiiliksiä. Olen edelleen niin vihainen itselleni, vaikka tiedän, että itsevihasta on pikimmiten päästävä yli, sillä se ei tule auttamaan. Mutta jokainen, jolle jokin ikävä haveri on sattunut, tietää varmasti sen ajatustenjuoksun päässä, kun miettii, että mitä jos.. Jos olisin tyytynyt kolme sekuntia aikaisemmin falafel-taikinan koostumukseen. Jos olisin käyttänyt lusikkaa.. Jos en olisi tehnyt niin suurta taikinaa…

Oltiin eletty jo jonkin aikaa ilman tehosekoitinta/sauvasekoitinta. Kun vihdoin posti toimitti tilaamani uuden, ultratehokkaan yksilön, olin jo varautunut liottamalla kikherneitä yön yli ja valmis falafelien tekoon. Revin pahvit auki ja heitin kikherneet upouuteen tehosekoittimeen. Koska tehosekoittimen kulho oli liian pieni, aloin sauvasekoitinosalla survomaan laakeassa kulhossa loppuja kikherneistä. En muista, puhdistinko kenties sormella sauvasekoittimen kärkeen juuttunutta massaa vai möyhensikö kädellä kikherneitä astian pohjalta. Yhtä kaikki seuraavaksi havahduin hurjaan paineen tunteeseen oikeassa etusormessa. Katsahdin alas. Sauvasekoittimen terä oli porautunut syvälle sormeen. Näytti, että oli mennyt ihan kokonaan läpi.

Yritin repiä sitä pois. Turhaan. Se istui syvässä.

Säästän teitä kuvailemasta sen tarkemmin sitä kipua ja huutoa, mikä alkoi ensishokin ja hätänumeroon soittamisen jälkeen. Jokainen voi itse kuvitella tilanteen, kun huomaa – ja tuntee – sauvasekoittimen terän lävistäneen sormen.

Töölön tapaturma-asemalla tunsin vahvan huumaustropin kulkevan vasemman käden suoniani pitkin ja samalla loppui huuto, kipu ja oikeastaan kaikki tunteet. Makasin vain tuntematta tai ajattelematta mitään. Kirurgin mukaan sormi näytti erittäin uhkaavasti siltä, että joutuisin luopumaan siitä kokonaan. Hoitajilta ja lääkäreiltä kesti puolitoista tuntia saada se vekotin irti sormesta.

Mikä sattuma, että Markus on töissä samassa talossa ja pystyi tulemaan tueksi paikalle.

Kun falafeltaikinan peittämä kone oli saatu kädestä, ja käsi tutkittua, niin totesi käsikirurgi tämän olevan melkoinen ihme. Vaikka terä oli uponnut puoleen sormeen, ei sormesta ollut katkennut kuin hermot. Jäin sairaalaan iltapäiväksi, illaksi, yöksi, aamuksi, ja nyt ainakin seuraavaksi päiväksi odottaen leikkaukseen pääsyä. Toivoen, että leikkaus ehditään tehdä ennen lauantaita – ennen reissuun lähtöä. Muuten jää reissu väliin.

Vaikka kyseessä on oman elämäni isoin fyysinen trauma, niin tuntuu silti hölmöltä tehdä tästä näin traagisen iso numero, kun opiskelujeni kautta näen niin paljon kamalampia ja lopullisempia kohtaloita. Mutta kukin elää omaa elämäänsä ja heijastaa tapahtumat siihen. Kyllä se silloin omalla kohdalla harmittaa, että tämä tulee rajoittamaan juuri eniten rakastamiani harrastuksiani: kokkausta, vaellusta ja valokuvausta. Ja tässä kohtaa myös yrittäjän työtäni. Kun ruoanlaitto  on puuron keittoa (tosin siinäkin tunnoton sormi on kuulemma palamisvaarassa) ja muuta yhtä helppoa lukuun ottamatta kielletty toistaiseksi, niin eihän tämä helppoa ole. Eikä tunto kuulemma koskaan tule täysin palautumaankaan. Eikä musta kuulemma koskaan ainakaan kirurgia tule. Tässä kohtaa tosin sanoin kiertävälle lääkärille, että potilaalta ei pidä viedä toivoa pois sanomalla noin. Kukaan ei voi tietää, miten sormi tulevaisuudessa tulee toimimaan – ennen kuin on edes leikkausmikroskoopin alla päästy asiaa tarkemmin tutkimaan.

Minulla on ainakin kova luotto Töölön kirurgeihin. Tämähän on Suomen huippusairaaloita!

Mutta hei muutamia hyviä reseptejä on kuitenkin tallella, joita en ole vielä ehtinyt julkaista eli niiden varassa :). Ja tajusin juuri, että onhan mummoni toispuolihalvaantunut ja käyttää vain toista kättään. Eli on aika opetella väliaikaisesti vasenkätiseksi.

Ja katsokaa, kuin pitkän tekstin sainkaan vasemmalla kädellä näpyteltyä sairaalavuoteessa! Kiitos Markuksen, joka toi minulle tietokoneen, niin johan alkoi aika kulua rattoisammin. Mikäs tässä. Vielä kun ruokaa saisi.

Ja tässäpä nyt niille kaikille, jotka kummastelevat, miten uskallan/uskalsin vuoden matkustaa yksin naisena pitkin Aasiaa. Onnettomuudet voivat todellakin sattua, vaikka kotona pysyisi.

Niin ja kaikille kaimoille, Sareille, Saroille, Salloille ja muille S-päivän naisille hyvää nimipäivää!

-Tässäpä ainakin nimipäivä, joka jää mieleen (se, kun melkein menetin sormeni).

Jäikö nälkä?

28 kommentit

Tyyppi 19.07.2017 - 10:27

Tsemppiä paranemiseen!! Monelta loistavalta kirurgilta puuttuu sormi/sormenpätkää/toimintaa sormesta, kohtuullisen yleinen ammattitauti, kun terävien esineiden/porien/sahojen kanssa pelataan. Kyllä ne jäljelle jääneet nakit hyvin kompensoi, eli kaikki erikoisalat avoinna edelleen! Ja kiitokset kollegalta erinomaisen herkullisesta ja visuaalisesti tyrmäävän kauniista blogista!

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 19.07.2017 - 10:47

Kiitos! 🙂 oho, no sepäs jotain. Ehkä käsikirurgia vaatii sitten niin tarkkaa työtä, että sitä ei voi tehdä? Mutta hyvä jos sitäkin. Kiitos oikein paljon sinulle :).

Vastaa
Sari 19.07.2017 - 10:32

Ihanaa, Saara, että jaksat olla noin postiivisin mielin. Kyllä siitä vielä ehjä sormi tulee.
Hyvää nimipäivää sinnekin <3

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 19.07.2017 - 10:48

Kiitos Sari <3 Elämä on opettanut, että positiivisuus vie eteenpäin 🙂

Vastaa
Iina 19.07.2017 - 12:41

Lukiessa oman kropan läpi humahti melkoinen pahoinvoinnin aalto, ja kyllä suurimmat sympatiat ja voima-ajatukset lähtee täältä sinnepäin. Paranehan pian, varmasti olet kohta taas patojen äärellä rakkaan harrastuksen parissa!

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 19.07.2017 - 12:44

Kiitos Iina kaikista ajatuksista <3 Sain heti lisää voimaa taas 🙂

Vastaa
Essi -St. Black 19.07.2017 - 12:51

Ei paniikkia, mun taatalta puuttuu koko sormi ja hyvin onnistuu metsästettyjen herkkujen perkuu ja laitto 🙂 ja voihan siitä joskus olla jotain hyötyä kun nyt vähän aktivoit vasenta kättä! Tsemppiä!

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 19.07.2017 - 12:56

Kiitos <3 Oh mahtavaa! Uskon just, että ihminen sopeutuu hyvin erilaisiin rajoitteisiin. Kuuronkin näkökyky paranee ja päinvastoin. Niinpä, ei ainakaan haittaa :).

Vastaa
Elina/Chocochili.net 19.07.2017 - 15:53

A-P-U-A! Pikaista parenemista <3

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 19.07.2017 - 16:51

Kiitos kaunis Elina <3 🙂

Vastaa
sari 19.07.2017 - 16:07

Voi KÄÄK, ihan kauheeta, mä voin vain kuvitella miltä susta on tuntunut, itse remontin keskellä painoin listanaulan listoineen isovarpaan läpi noin 10 v sitten, mut hei se oli vaan varvas ja se tarina päättyi hyvin, puudutuksella naula pois jalasta ja listakin säästyi :D. Mutta toivottavasti saat sormesi kuntoon ja tunnon takaisin, peukkuja pidän sille. Kaikkea sitä tapahtuukin :(. Onneksi suomessa on osaavat lääkärit. Toivotan kaikkea hyvää ja mukavaa nimipäivää sinulle <3 … tsemppii!

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 19.07.2017 - 16:55

Auuuts! Ei oo kyllä kiva toikaan! Haha, loistava tuuri, mun tehosekotin lens kyllä roskiin niiden voimapihtien jälkeen 😀 Kiitos paljon sinulle ja samoin ihanaa nimipäivää <3

Vastaa
Glotter-Bäckerin 19.07.2017 - 17:02

Voihan räkä mikä epäonni, ois voinut käydä itselle yhtä hyvin. Nyt tsemmpiä sairaalapedille! Sähän voit siinä samalla vähän koordinoida sairaalakokkia kasvisruokien suhteen? Vai onko pöperöt jo nyt hyvät (tai kasvisruokaa edes saatavilla?)?

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 19.07.2017 - 17:41

Tästä voi nyt muut oppia, että älkää vaan missään tilanteessa pistäkö kättä samaan kulhoon sauvasekoittimen kanssa 😀 hehe, ruokaa mulle ei oo annettu koska oon leikkausjonossa, ja koska leikkaus voi olla minä hetkenä hyvänsä niin aina pitää olla 6 tuntia syömättä. Eilen illalla sain kyllä iltapalan ja sanoin, että en sitte syö lihaa, ni oli kyllä tosi hämmästynyt hoitaja “siis sä et syö lihaa??” :D.

Vastaa
Leena / mansikkaheina 19.07.2017 - 17:20

Hellät nimipäiväonnittelut Saara joka tapauksessa! Onpa todella hurja sattuma ja niin täysin ennakoimaton tapaturma. Perhe, ystävät ja myönteinen elämänasenteesi antavat voimia toipumiseen. Kyllä uskon, että siitä tulee vielä hyvä sormi, kenties se kaikkein tärkein “taikasormi”. Saithan sen sittenkin säilyttää ja kuntoutat ajan kanssa toimivaksi. Tsemppiä ja empatiaa sinulle!

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 19.07.2017 - 17:43

Kaunis kiitos Leena kauniista kommentista 🙂 uskon, että tästä vielä hyvä tulee! Tykkään tuosta magic finger-ajattelusta!

Vastaa
Riina 19.07.2017 - 21:45

Huh. Johan on taatusti sattunut :(. Itse leipomossa töissä ollessani työnsin käteni taikinakoneeseen. Se oli aika iso kone ja voimaa riitti. Olin tottuneesti aina kaapinut reunat lastalla ja kun sammutin koneen niin oppinut jo millon käden voi sinne laittaa vaikka lapa vielä hieman pyörii. Eihän niin saisi tehdä, mutta vanhempia kollegatkin olivat näyttänyt siinä mallia :). Koneessa ei ollut turvakantta, tämän jälkeen se tuli.

Olin saikulla muistaakseni kuukauden, onneksi käteen tuli vain paha ruhje, luut säilyi ehjänä. Mutta turposi se kyllä todella pahasti heti. Uskomatonta miten käsi mahtuikaan kulhon ja lavan väliin :).

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 20.07.2017 - 09:01

Huhh! Kyllä melkoseen puristukseen joutukin! Tuo on juuri sitä, kun aina ennenkin näin on tehty eikä mitään ole sattunut – juuri kuten itsekin. Ei tarvita kuin se yksi kerta kun sattuukin :/

Vastaa
Nanna 19.07.2017 - 22:53

Voi sinnuu!
Paranemisia Saara!

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 20.07.2017 - 08:59

Voi kiitos Nanna <3 !

Vastaa
Milla 19.07.2017 - 23:09

Voi eiiii 🙁 Toivottavasti parantuu hyvin.

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 20.07.2017 - 08:59

Kiitos Milla! ei auta kuin uskoa niin 🙂

Vastaa
Glotter-Bäckerin 21.07.2017 - 14:08

Joko pääsit leikkaukseen? Ja huomenna matkaan?

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 21.07.2017 - 14:20

Kiitos kysymästä 🙂 Pääsin eilen leikkaukseen eli elossa ja täynnä energiaa sitten huomenna! :))

Vastaa
Tanja 5.01.2018 - 13:35

Mun piti palata tänne kyselemään, että oletko ollut muuten tyytyväinen tuohon sauvasekoittimen ja minkä merkkinen se on? Mä tarvisin nimittäin uuden ja pohdin minkä ostaisin. Pahoittelut jos mainitsey vastauksen postauksessssi, en pysty lukemaan sitä kovinkaan yksityiskohtaisesti

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 5.01.2018 - 20:09

Hei! En muista itsekään mainitsinko.. 😀 Todennäköisesti en, ettei onnettomuuteni säikäytä heitä. Bamix on aina varma valinta, mutta itselleni turhan kallis ja tarvitsin sauvasekoittimen, jossa on myös se pieni tehosekoitinkulho mukana. Merkki oli philips, mutta kyseinen malli ei ole kyllä läheskään yhtä hyvä kuin edeltäjänsä, jonka merkkiä en enää muista. Jos nyt hankkisin uuden, niin hankkisin wilfan tai electorluxin. Niitä olen päässyt testailemaan ja ovat tosi hyviä :).

Vastaa
Tanja 6.01.2018 - 09:30

Ok, kiitos! Toivottavasti sormesi on kunnossa <3

Vastaa
Tanja 7.02.2018 - 12:46

Vielä pähkäilen noiden sauvasekoittimien kanssa, osaatko vielä antaa mallinimeä noille mainitsemillesi Wilfalle ja Electroluxille? Molemmilla on malleja (ja hintoja) laidasta laitaan…

Vastaa

Jätä kommentti