Tämän päivän reseptistä kiitokset kuuluvat blogini ahkerimmalle kommentoijalle; hyvin ruoanlaittointoiselle tytölle, joka on oikean keittiön kemisti ja asuu tällä hetkellä Saksassa. Hän on ahkerasti jakanut minulle uusimpia innovaatioitaan ja nyt halusi laittaa yleiseen jakoon nämä maukkaat ja hyvin mehukkaat saksalais-itävaltalaiset perinneleivokset. Aiemmin hän on tänne jakanut ihanan saksalaisen rahkakakun. Donauwelle-leivoksista on hyvin helppo tehdä gluteeniton versio ja näin ne sopivat ihan kaikille.
Tuhdit Donauwelle-leivokset ovat ehdoton osa jokaisia syntymäpäiväkutsuja. Näyttäviä, makoisia ja helppotekoisia suurellekin vierasjoukolle. Nimensä mukaisesti leivos tunnetaan useissa Tonavaa halkovissa valtioissa, tietysti erityisesti täällä Schwarzwaldissa, Tonavan alkulähteillä. Tonavassa aaltoilee marmorikakkua, kirsikoita (tässä punaherukoita), voikreemiä ja pinnalla kelluu vielä suklaakuorrute. Perinteisesti kakkuun upotetaan kirsikoita, jotka saavat vaalean ja tumman taikinan muodostamaan aaltoja, kuin Tonavassa konsanaan. Vaikutelma viimeistellään vielä vetäisemällä suklaakuorrutteeseen myrskyävät vaahtopäät.
Kajosin nyt klassikkoon, ja tein leivoksista vegaanisen version, koska se on omasta mielestäni alkuperäistä parempi! Pienellä tuunauksella siitä saisi myös skandinaaviseen keittiöön soveltuvan variaation: nimittäin punaherukoilla/muilla kirpeillä kotimaisilla marjoilla. Pohjoismaiseen henkeen kakussa käytetään kauraa, joka tuovat paitsi pehmeää makua ja kuituja, myös juuri sopivaa rakennetta leivospohjalle.
Maistuvat ihanilta myös suoraan pakkasesta vielä melko kohmeisina!
Pohjaa on kyllä pakko hehkuttaa, se on juuri sopivan murea ja silti mehevä. Vihdoin olin tyytyväinen vegaaniseen murotaikinaan! Ei tietoakaan sitkeydestä tai taikinamaisuudesta, joka vegaanisia kakkupohjia joskus vaivaa eikä myöskään epävegaanisen tiikerikakun kuivakkaa, no, kuivakakkumaisuutta. (Kommentoin tähän väliin, että pohja oli kaikkea muuta kuin kuivaa. Erittäin mehukasta ja jopa hieman tahmaista). Pitkällisten kokeiluiden ja monien juoksettuneiden margariini-sokerivaahtojen jälkeen tuli oivallus. Jutun juoni ei ollutkaan vaihtaa reseptiä, vaan menetelmää. Öljy sekoitetaan jauhojen joukkoon ja neste lisätään vasta lopuksi. Tällöin jauhot eivät pääse vettymään, koska tärkkelysjyväset on ympäröity suojaavalla öljykalvolla. Vettyminen on ensimmäinen askel sitkon muodostumisessa, seuraava askel onkin sitten mekaaninen sekoitus – ja liisteri on valmis. Kun jauhot on öljytty, on ylisekoittamisen vaara minimoitu ja kakusta tulee murea ja pumpulin pehmeä.
Toinen rasva-innovaatio piiloutuu voikreemiin, jossa käytetään vegaanista voita – eli tietenkin maapähkinävoita! Tosin maapähkinävoi on sellaisenaan liian juoksevaa eikä riitä jämäköittämään kreemiä. Niimpä maapähkinätahna hydrataan hapolla, jolloin se kiinteytyy. Eli kasviöljyn rasvahapot jäykistetään etikan happamuudella ja ta-daa, maapähkinäVOI on valmis. Tämän keittiökemian oppitunnin jälkeen kukaan ei enää pelkää kovetettuja kasvirasvoja? Mielestäni maapähkinän maku suklaakuoren ja kaakaoisen-vaniljaisen taikinan välissä hurmaa! Jos kuitenkaan maapähkinävoin maku ei puhuttele juuri Sinua, sama kikka toimii myös mantelivoilla tai tietenkin myös margariinilla, joka on kovetettu jo tehtaalla. Pähkinätahnan on oltava kuitenkin täyttä tavaraa eli 100% pähkinää tai mantelia, maapähkinävoit joihin on lisätty muita kasvirasvoja ja emulgaattoreita, eivät enää kovetu.
Kakkupohja on nopea ja helppo tehdä eikä sotke kuin yhden kulhon ja haarukan. Sen sijaan kreemin ja kuorrutteen jäähtyminen vievät aikaa, joten homma kannattaa jakaa kahdelle illalle. Sitä paitsi leivokset vain muhevoituvat odottaessan ja ne voikin hyvin valmistaa useamman päivän etukäteen. Ulkonäkö ei kärsi jääkaapissa odottelusta. Pohjataikinan voi tietenkin myös paistaa rengasvuoassa muhevaksi tiikerikakuksi, joka marmoroituu pehmeiden taikinoiden ansioista aivan itsekseen.
Donauwelle- resepti
12 palaa. Aloita mieluiten edellisenä iltana, jotta vaniljakerros ehtii jäähtyä.
Tarvitset
Taikina:
250g kaurahiutaleita (6 1/4dl)
3 rkl perunajauhoja
2 dl sokeria
1 rkl vaniljasokeria
1/4 tl suolaa
1 tl soodaa
2 dl rypsiöljyä
3+1 dl kauramaitoa
2 rkl etikkaa
3 rkl kaakaota
3 dl punaisia marjoja (herukoita tai puolukoita, tuoreita tai pakasteesta) tai hapankirsikoita
Vegaanin voikreemi:
3 dl kauramaitoa
4 rkl maissitärkkelystä
3 rkl sokeria
3 tl vaniljasokeria
3 rkl maapähkinävoita tai mantelivoita (100% pähkinää) tai vegaanista leivontamargariinia
1 rkl viinietikkaa (tai muuta makeaa etikkaa)
Suklaakuorrute:
2 rkl margariinia
80g tummaa suklaata
3 rkl kauramaitoa
Halutessasi punaherukoita vielä suklaakuorrutteen päälle.
Valmistusohjeet
- Aloita voikreemistä. Mittaa kauramaito, sokerit ja maissitärkkelys kattilaan ja kiehauta paksuksi vaniljakiisseliksi. Anna kiisselin jäähtyä huoneenlämmössä.
- Kuumenna uuni 175C. Vuoraa leivinpaperilla noin 20x30cm vuoka, esimerkiksi lasagnevuoka sopii hyvin. Jauha kaurahiutaleet jauhoksi, kaada suureen kauhoon ja sekoita perunajauhojen, sokerin, suolan ja soodan kanssa.
- Mittaa jauhoseoksen joukkoon öljy ja sekoita haarukalla joukkoon. Lisää 3 dl kauramaitoa sekä etikka ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Sooda alkaa toimia samantien, joten nyt on hyvä saada kakku rivakasti uuniin: kaada reilut puolet taikinasta vuokaan. Sekoita jäljelle jääneeseen taikinaan kaakaojauhe ja desi kauramaitoa ja valuta vaalean taikinan päälle.
- Ripottele pinnalle marjat ja paista 175°C noin 30 minuuttia. Tarkista kypsyys tikulla. Anna kypsän kakun jäähtyä vuoassa.
- Kakun paistuessa tanakoita maapähkinävoi sekoittamalla etikan kanssa. Vatkaa joukkoon jäähtynyt vaniljakiisseli ruokalusikallinen kerrallaan. Levitä seos kakun pinnalle tasaiseksi kerrokseksi. Siirrä kakku jääkaappiin lepäämään yön yli.
- Sulata margariini ja anna suklaan sulaa joukkoon. Lisää vesi ja sekoita tasaiseksi. Levitä kuorrutus jähmettyneen kreemin päälle ja vedä pinnalle aaltokuviot haarukalla. Anna kuorrutteen jähmettyä jääkaapissa. Leikkaa nelikulmaisiksi neliöksi.
Rasiaan pakattuna Tonavat säilyvät jääkaapissa hyvänä noin 5 päivää.
Vinkki: Saat leivoksista gluteenittomia, kun käytät gluteenittomia kaurahiutaleita ja soijamaitoa. Muiden jauhojen toimivuudesta ei ole kokeita eikä takeita.
4 kommentit
Voi miten ihanilta vaikuttavat!Punaherukat on yleensä ihan aliedustettuina leivonnaisissa, vaikka muodostavatkin mielestäni mitä kutkuttavampia makuyhdistelmiä. Tätä on pakko kokeilla.
Niinpä! Punaherukoista saa vaikka ja mitä ihanaa <3. Käyttäisin vaikka kuinka paljon enemmänkin, mutta niitä ei samalla tavalla voi metsistä keräillä kuin mustikoita, vadelmia tai puolukoita, ja välillä todella vaikea löytää kaupastakaan :(.
Se on totta, saako niitä edes pakasteesta muuna kuin marjasekoituksena? Vääryys herukoille!
Säilykeosastolta niitä ei kumminkaan saa, eli Saara korjaa lapsus 3.kappaleesta. 😉
jaikss, nyt tää on jo supernoloa :D. Ajatukset ei pysy perässä..