Koti Suomi-matkat Kyrö Distillery vierailulla

Kyrö Distillery vierailulla

kirjoittanut Saara / Viimeistä murua myöten

Suomalaisille on vähän turhan tyypillistä ajatella, että turha edes yrittää mitään uutta ja erilaista. Tehdään sitä samaa, tuttua ja turvallista. Ei uskalleta hypätä uusille vesille mahdollisen kovan kritiikinkin riepoteltavaksi tai epäonnistumisen pelossa. Vaatimattomuus ja nöyryys. Siinäpä vasta kaksi erittäin hyvää ja lujasti juurtunutta suomalaista arvoa. Itsestään ei sovi tehdä isoa numeroa.

 On vuosi 2014, kun viisi kaverusta (tietysti) saunan lauteilla keksivät idean ruisviskin valmistamisesta. Miksipä ei? Ainoa vain, ettei heillä ole mitään ideaa, miten viskiä valmistetaan. Tästä huolimatta rohkeasti vain jättikokoinen laina, osakeyhtiö pystyyn ja ei kun googlettamaan, kuinka tislataan. Toimitila löytyi erään perustajajäsenen naapurista Isokyröstä vanhasta Oltermanni-tehtaasta ja jo kotvan kuluttua, tuotosten maistelujen lomassa, kaverukset saavat sitten seuraavan idean. Suomessa ei ole ainuttakaan laadukasta, brändättyä giniä. Niinpä he alkavat valmistaa myös giniä – googlen opastuksella tietenkin. He tislaavat ja tislaavat, kunnes saavat aikaan heidän mielestään melko kelvon ginin. Ginin he nimeävät Napueksi – Napuen taistelun muistoksi.

Vuoden päästä ensimmäisestä saunaillastaan he osallistuvat kansainväliseen UK:ssa järjestettyyn Wine and Spirits-kilpailuun yhdessä 150 muun ginin valmistajan kanssa. Kappas, Napue nappasi koko sarjan voiton!

Jos he vielä ennen tätä kilpailua, vuonna 2014, pullottivat käsin ja myivät 5000 pulloa vuodessa, niin heti kilpailun jälkeen he myivät seuraavana päivänä tämän saman määrän. Ja siitä alkoi Kyrö Distilleryn eksponentiaalinen nousukiito. Vuonna 2015 sitä sitten pullotettiinkin jo 100 000 kappaletta ja viime vuonna jo 350 000.

Suomi on saanut taas yhden merkin maailmankartalle. Tislaamoon saapuu vieraita ympäri maailman.

Kaikki äitini reseptit– blogin Nanna kutsui muutaman ruokabloggaajakaverinsa kylään kotiseuduilleen ja järjesti samalla vierailun Kyrö Distilleryssä. Kun minua kysyttiin reissuun mukaan peruutuspaikalle, niin olihan se lähdettävä ihan jo sen vuoksi, että nukun öisin Kyrö Distillery-fanipaita päällä (jonka taas olen saanut lahjaksi pohjanmaalaiselta pomoltani).

Kyrö Distillery teki siinä määrin vaikutuksen rohkeudellaan ja erilaisuudellaan, että minäkin käytän parhaillaan aikaani tämän näpyttelyyn.

Koko miljöö oli ihan viimeisen päälle mietitty jokaista detaljia myöten. Vai kuinka monella firmalla on messinkiset vessan lattiakaivot oman firman nimellä varusteltuna? Brändäys on tehty niin huolella, että pikaisella vilkaisulla ympärilleen voi jo kertoa yrityksen arvomaailmasta kuulematta tai lukematta sanaakaan.

Vierailulta toin Markukselle mukanani Kyrö Distillery-fanipaidan, että nyt voidaan olla ihan samiksia. Markuksen maksaessa sitten jokapäiväisen Alepamme kassalla samalla vanhalla kasvolle, niin rupesikin myyjä kyselemään, että mistä tuollaisen paidan saa? Ja niin keskustelu jatkui Kyrön gineihin ja niin edelleen. Kyllä se edelleen pitää paikkansa, että alkoholi yhdistää suomalaisia.

Kyrö Distillery on tehnyt juuri sen, mitä firman nykypäivänä kuuluu tehdä menestyäkseen. Brändätä itsensä hyvin. Pitää itsestään meteliä. Olla jotain vähän erilaista. Tehdä iso printti alastomista miehistä juoksemassa ruispellosta, mutta tyylillä. Ennen kaikkea olla rohkea – olla epätyypillinen suomalainen.

Jäikö nälkä?

9 kommentit

Leena/mansikkaheinä 23.06.2017 - 10:10

Virkistävän hauska ja erilainen Juhannuspostaus! Hihittelen täällä itsekseni… Asiaa silti. Rohkeutta olla erilainen arvostan iästäni huolimatta vai johtuen. Tiedä häntä? Hilpeän hauskaa Juhannusta Saara! On ilo seurata blogiasi :)))

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 23.06.2017 - 10:14

Jes, kiitos ! Varmaankin sekä johtuen että huolimatta – sanoisin 😀 Ja tietysti myös omasta asenteesta ja arvomaailmasta kiinni – arvostaako erilaista rohkeutta. Oikein mukavaa juhannusta sullekin! 🙂 Ihana, kun niin aktiivisesti seuraat blogiani :).

Vastaa
Sari Atula 23.06.2017 - 13:42

Maistoitko itse sitä giniä? Toitko yhtään pulloa kotiin? Siitähän voisi tehdä kuuman kesäpäivän (mikä se on?) iloksi Tom Collinsin- opiskeluaikojen suosikkidrinkin.

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 24.06.2017 - 08:39

Maisteltiin kyllä. Meillä oli oikein oman ginin valmistuspaja, jossa sai sekoitella eri makuaineita raakaan ginipohjaan (esim. koivua, seljankukkaa, katajaa yms.). En ole ehkä kuitenkaan mikään ginin suurin ystävä, mutta itse firma ja sen toimintatavat on se, mitä ihailen 🙂 Toin kyllä Markukselle yhden pullon. Teidän en edes osannut ajatella pitävän ginistä. Markus kyllä varmasti lainaa pullostaan :D.

Vastaa
Nanna 26.06.2017 - 15:00

Kiitos Saara kun olit mukana. Oli kyllä hieno matka tislauksen maailmaan ja luovaan yrittäjyyteen! Ja hyvin sä siitä kerroit!

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 26.06.2017 - 15:17

Kiitos Nanna reissusta! :))

Vastaa
Minna - Ku ite tekee 26.06.2017 - 15:09

Mä en myöskään ole mikään puhtaan ginin ystävä, mutta ginipohjaiset drinkit kyllä maistuu 🙂

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 26.06.2017 - 15:16

No ne kyllä mullekin 😀

Vastaa
Johanna 29.06.2017 - 16:48

En koskaan tykännyt raa’asta ginistä (en edes ajatellut, että sitä voisi juoda raakana tai en ainakaan itse tykännyt yhtään, hyi), mutta ginipohjaisia drinkkejä meni kyllä, namnam. Kunnes kävin Skotlannissa, Islayn saarella. Siellä oli myös paikallista giniä ja eräässä viski-tastingissa oli myös giniä. Meinasin lentää pyllylleni, koska se oli raakana ja jääpalan kera pehmeää ja ihanaa! TÄYSIN kaikkea muuta, mitä Alkon hyllyllä oli silloin tarjolla. Rakastuin siihen ensiheitolla ja melko pian sitä saikin Suomesta ensin laivalta ja en nyt muista saiko sitä Alkostakin. Botanist on nimi. Meni tovi tästä vielä niin Isossakyrössä alettiin tekemään giniä ja se on yhtä hyvää raakana, toki nyt tulee suosittua suomalaista eli Botanistia ei niinkään enää hyllystä löydy. En olekaan tainnut näitä Napueta ja Botanistia maistella rinnakkain, mutta muistelenkohan oikein, että Botanist olisi vielä jotenkin ns. pehmeämpää eli raakana suulle sopivaa. Parempaa kaikki nämä kuitenkin silti drinkeissä.

Vastaa

Jätä kommentti