Home Ajatuksia Kun tajuaa itse olevansa pahinkin ilmaston tuhoaja- Lentomatkustelun tuska

Kun tajuaa itse olevansa pahinkin ilmaston tuhoaja- Lentomatkustelun tuska

27 comments

Maitotuotteiden (ja lihan, jos sitä käyttää) käytön vähentäminen on blogin jatkuva teema, jota aina välillä pysähdyn tarkemmin kaivelemaan. Ja sehän on selvä, tämä on ruokablogi, joten pohdin ruokaa. Kuitenkin ekologisten valintojen vaietuin monsteri on pyörinyt mielessäni jo useamman kuukauden, että koin aivan fyysistä pahaa oloa sinä päivänä, kun lopulta tuskailun tuloksena ostin vielä yhdet lentoliput lisää tälle vuodelle. Matkustan siis näkemään upeita luontokohteita, mutta samalla osallistun sen tuhoamiseen päästöjen kautta.

Olimme Markuksen kanssa suunnitelleet vuotta 2018 jo niistä ajoista lähtien, kun tapasimme. Silloin saimme haaveen yhteisestä “maailmanympärimatkasta”. Kunhan valmistuisimme, niin reissaisimme yhdessä unelmien kohteisiimme ja sen jälkeen palaisimme työelämään.

Nyt neljän vuoden kuluttua huomaan, ettei elämäntilanne ole enää se, että voisimme vain ottaa irtioton vuodeksi. Siispä unelmien kohteemme oli jaettava hieman lyhempiin yksittäisiin matkoihin.

Sen lisäksi, kansainvälinen ammattikuvaaja Teru Menclova kutsui minut mukaansa Nepalin valokuvausreissulleen. En tunne häntä lainkaan ennestään. Olemme tutustuneet kuten kirjekaverit ennen vanhaan, mutta nykypäiväisen Instagramin välityksellä. Tämän valinnan kanssa tuskailin pitkään, voisinko ottaa vielä yhden lennon kontolleni? Alkukieltäytymisen jälkeen sanoin lopulta kuitenkin kyllä. Olisihan tässä tilaisuus saada oppia ammattilaiselta. Ja nyt lähdössä sinne tulevana sunnuntaina.

Eikä siinä, rakastan matkustamista, kuten tuntuu jokainen muukin nykyään. Kunpa se vain voisi olla ekologisempaa..

Onko kohtalomme kävellä hengityssuojaimet naamalla?

Kathmandulaisten ehkä pitäisikin pitää …

 

Lentämisen hiilijalanjälki

Kaikki vihaavat tätä aihetta. Helpompaa olisi edelleen elää tietämättömänä ja matkustella rauhassa.

Lentojen hinnat ovat nykyään niin alhaisia, että samalla rahalla saattaa päästä Bangkokiin kuin Ivaloon.  Rovaniemellekin pääsee edullisemmin lentämällä kuin junalla. Alhaiset hinnat totta kai houkuttelevat ostamaan hetken mielijohteestakin, ja on yhä tavallisempaa karata viikonlopuksi shoppailemaan Lontooseen. Lentoja shoppaillaan välillä kuin uusia vaatteita. Niitä myydään jopa samanlaisin kirkuvin alennuslapuin, tänään kaikki lennot -30%, älä missaa tsäänssiä – apua, pakko hyödyntää näin hyvä tarjous, mihinkäs sitä lähtisi! Niin kauan kuin hintalaput pysyvät suhteettoman alhaisina, niin matkakuumetta ehkäisee pelkästään se sisäinen ekologinen ääni, joka saattaakin kummasti vaimeta, kun Nepaliin pääsisi nyt neljälläsadalla…

Ja you know, niin kauan kuin kaveritkin (taikka kaikki maailman muut ihmiset) matkustelevat, niin tottahan sitä itsekin haluaa päästä.. Mitä sitä nyt yksin heittäytyä marttyyriksi, se ei vielä auta mitään.  Tarvittaisiin ylemmän tahon asettama lentokilometriraja. Mutta matkailuhan on yksi maailman suurimmista elinkeinoista tänä päivänä, ja joidenkin maiden lähes ainoa sellainen.

Yritin tutkia aihetta, mikä on lentämisen todellinen hiilijalanjälki ja miten se vertautuu vaikkapa totaaliseen vegaanisuuteen. Eri lähteistä riippuen näytti siltä, että totaalinen vegaanius vastaa 15-25 lentotuntia vuodessa. Eli n. 20 tunnin lentomatka olisi ns. hyvitettävissä vuoden täysvegaaniruoalla.

On monia erilaisia hiilijalanjälkitestiä, mutta tässä kaksi itse täyttämääni. Itselleen kannattaa olla rehellinen tai testistä ei ole iloa.. 😉

  • Sitra – Omaksi vastaukseksi sain 7600kg hiilidioksidia, joista suurin osa tuli matkustelusta (en omista autoa ja käytän harvoin julkisiakaan, joten…)
  • Toinen testi, jolla voi testata, montako maapalloa tarvittaisiin omilla elintavoilla. – Itse sain 3,5 maapalloa…

Matkusteleva vegaani

Olen kuullut myös ainakin pariin kertaan sanottavan “etten arvosta ketään vegaania, joka matkustaa lentokoneella”. Se on aika paljon sysätty vegaanien niskoille. Kun yrittää tehdä jo aika isoa hyvää olemalla vegaani, niin eikö se ole mitään, jos ei ole sataprosenttisen ekologinen joka elämän saralla? En pidä sitä mitenkään tekopyhänä (en siis itse ole edes vegaani). Väite saa sen kuulostamaan siltä, että sekasyöjien olisi oikeutetumpaa matkustella?

Oli sitten sekaani tai vegaani, niin kyllähän tässä on joka tapauksessa mietittävä toisenlaisia lomanviettotapoja tulevaisuudessa.

Helppoa se ei ole. Mieleenpainuvimmat kokemukseni ovat juuri olleet ulkomailla. Eniten olen oppinut itsestäni, maailmasta ja kulttuureista (ja ruoastakin) juuri matkustaessa. Mutta entä, kun on jo saanut matkustaa ja kokea paljon  aina alkuperäiskansojen heimoelämästä lähtien, miten sitä voi oikeuttaa itselleen vielä uusia matkoja?

Matkustaminen ei periaatteessa edellytä lentämistä. Jos matka on suhteellisen hyvin taitettavissa junalla, niin valitsen sen.  Kotimaanmatkailukin on onneksi koko ajan isommassa suosiossa. Harmi vain, että loma-ajat eivät yleensä myöskään salli junamatkaa edes Italiaan saatika Intiaan, vaikka valitsisin tuon vaihtoehdon kuinka paljon mieluummin. Ja olisihan yksi pitkä ulkomaanloma useaa lyhyttä ekologisempi valinta, mutta sanopa tuo työnantajallesi.

Niin paljon kadehdin pariskuntaa, joka matkusti maailmaa ympäri lentämättä. He olivat lähteneet Sveitsistä, ja käyneet  mannerkohteiden lisäksi saarivaltioissa Japanissa, Taiwanissa ja olivat nyt Indonesian eräällä hyvin, hyvin syrjäisellä pienellä saarella. Seuraavaksi matka oli Filippiineille, josta he etsisivät rahtilaivan Tyynen valtamerin yli. Mutta eivät kaikki ihmiset voi noinkaan tehdä! Heidän matkansa oli tarkoitus kestää kolme vuotta. Vai oliko se viisi?

Se, miten ekologisesti kestävästi sitten itse lomakohteessa viettää aikansa, niin onkin toinen stoori.

Joka tapauksessa kyllä tässä samaa rutiinia toistavasta arjesta tai kiiren täyttämästä elämästä tarvitsee maisemanvaihtoa aina välillä. Tuntuisi todella vaikealta luopua ulkomaan matkustamisesta täysin. Matkustaminen pitää mielen virkeänä ja työmotivaation yllä. Joskus tuntuu, että matkat ja niiden odottaminen on se ainoa asia, jonka avulla arjessa jaksaa. En todellakaan voi tuomita ketään paitsi itseni.

Haluaisin todella kuulla sinun mielipiteesi tai ajatuksesi. Oletko pysähtynyt miettimään lentomatkustelua?

PS. Kirjoitin postauksen jo tammikuun alussa. Tällöin annoin sen äidilleni luettavaksi ja tulimme siihen tulokseen, että alkuperäinen postaus oli liian pitkä, ei välttämättä ruokablogiin sopiva ja toisaalta minusta tuntui typerältä julkaista sitä, kun reissuja oli niin paljon kuitenkin tulossa täksi vuodeksi. Hieman karsittuani liirumlaarumia päätin lopulta kuitenkin tämän julkaista, koska aihe on puhutellut minua niin pitkään.

Hassusti sattuikin, että aiheesta on juuri eilen kirjoittanut myös matkabloggaaja Salamatkustaja sekä matka-ja lifestylebloggaaja Aamukahvilla. Emmekään mekään varmasti ole ainoita, jotka aihetta pohtivat.

Jäikö nälkä?

27 comments

Ella 15.03.2018 - 09:00

Jep, täysin samoja ajatuksia! Yhtenä päivänä tämä aihe enemmän mielessä kuin toisena. Välillä haikailen siihen aikaan, kun en ollut tarpeeksi valveutunut näistä asioista. Oli aika huoletonta menoa! Joku kolumnisti sanoi, että meidän sukupolvemme on tehtävä uhraukset elintavoissa antaakseen tuleville mahdollisuuden onnelliseen ja huolettomampaan elämään. Haluan uskoa, että nyt olemme ns. vanhan maailman keksintöjen murroksen välitilassa, joka kymmenien vuosien kuluessa helpottaa. Päästötön energia, hyperloop, aurinkoenergialla kulkevat lentokoneet jne. ovat toivottavasti tulevaisuutta. Olen siis optimistinen tulevaisuuden suhteen, mutta se vaatii näiden asioiden pohtimista meiltä nyt. Ja hei, esim. yritysten lentomatkustelu on toivottavasti nyt vähemmän kuin mitä voisi olla -kiitos verkkoneuvotteluiden ja teknologian.

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 15.03.2018 - 20:31

Tuo kuulostaa niin tutulta ajatukselta, että monesti mietin itsekin, että ai sitä aikaa, kun ei osannut ajatella ekologisesti.. 😀 Aivan. Haluan itsekin kovasti uskoa uusiutuviin energialähteisiin ja, että se päivää tulee, kun fuusioenergia vihdoin saataisiin käyttöön :).

Reply
Minna 15.03.2018 - 09:03

Ensinäkin nämä upeat kuvat saavat matkakuumeen kohoamaan sfääreihin! Mutta itse aiheeseen, mä olen yrittänyt tasapainottaa tilannetta niin, että pyrin matkustamaan tasapuolisesti niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Ettei aina ottaisi lentoa jonnekin. Toisaalta taloudellisesti kuuden hengen on halvempaa matkustaa etelän lomalle kuin lappiin. Mikä on niin väärin! 😀 Mut ihania kuvia! Melkeen tykkään sun matkakuvista enemmän kuin ruokakuvista, jos nyt niiden valitsemisessa on mitään järkeä. Upeita.

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 15.03.2018 - 20:37

Kiitos Minna <3 Kuten jo kiitin sua julkkareissa, niin tuo on paljon sanottu ja olen tosi iloinen tällaisista kehuista :). Tosin tähän postaukseen olisi pitänyt laittaa ne kaikista surkeimmat kuvat, jotta ei vain lisäisi matkakuumetta :D. Ehkä asia lähtee siitä pikkuhiljaa eteenpäin, että ihmiset vain tiedostavat asian ja osaavat tuolla tavoin matkailla enemmän myös kotimaassa, mikä välillisesti ehkä vähentää ulkomaan matkoja :).

Reply
LMI 15.03.2018 - 17:03

Itse näen asian niin, että jos arkielämä on jo tarpeeksi tyydyttävää, ei tarvitse suurta irtiottoa siitä. Ehkä kannattaisi miettiä mikä siinä arjessa on niin pielessä, että sen kestää vain jos on iso loma mitä odottaa.

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 15.03.2018 - 20:24

haha, hyvä pointti myös :D. Itse olen kuitenkin hyvin antoisassa työssä, josta nautin, mutta se on henkisesti todella kuormittavaa, eikä vapaa-aikaa arkena juuri ole, niin siitä se hermoloman tarve sitten kertyykin..

Reply
Laura 15.03.2018 - 17:19

Todella hienoa, että päätit kirjoittaa asiasta! Itse olen täysin samoilla linjoilla kanssasi, voi kuin olisi egologisia tapoja matkustaa (tai sitä aikaa pikemminkin).. itse olen vegaani, en omista autoa vaan liikun kävellen ja pyörällä, mutta lentomatkoja kertyy vuodessa lähes kymmenisen. Meidän kaikkien tulisi kuitenkin elää mahdollisimman ekologisesti, helpommin sanottu kuin tehty nykypäivän yhteiskunnassa… mitää tulee ekologisiin postauksiin, joilla ei välttämättä ole mitään yhteistä ruoan kanssa, olisin kiinnostunut kuulemaan lisää, jos ja kun sinulla on sanottavaa!

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 15.03.2018 - 20:27

Kiitos kommentista Laura! Helppohan asioista on nimenomaan puhua ja vaikeampi taas muuttaa opittuja tapojaan, varsinkaan esimerkiksi matkustelua, jolle ei niin helppoa vaihtoehtoa ole kuin vaikkapa lihan tai yksityisauton korvaamiselle. Mutta kiva, että olet samaa mieltä :). Ehkä joskus saatankin kirjoittaa, mutta heti perään ei tässä kyllä seuraavaksi viitsi paasta asuntojen lämmittämisestä tai julkisten käyttämisestä, ettei ihan mene saarnaamisen puolelle 😀

Reply
Liisa / Revontulia 15.03.2018 - 17:45

Kiitos kivasta blogista! Löysin tänne vasta ihan hiljaittain. Lentomatkustamisen tunnontuskat sopii mielestäni blogiin kun blogiin. Asiaa on tärkeää pohtia ääneen senkin takia, että omien tekojen lisäksi on hyvä lisätä tietoisuutta. Paras keino päästöjen vähentämiseen on kuitenkin se, että kaikki luopuisivat edes jostain kuin se, että muutama luopuisi kaikesta. Kirjoittelin itsekin aiheesta viime kesänä kun podin tunnontuskia Pohjois-Amerikan matkan jälkeen. Ajattelin ensin, että koko pohdinta on osaltani tekopyhää hölinää, mutta ainakin olen vähentänyt sen ansiosta lyhyitä lentopyrähdyksiä vaikka toki edelleenkin lentelen (mielestäni) liikaa.

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 15.03.2018 - 20:23

Kiitos kommentista Liisa :). Näinhän se myös on. On hyvä lisätä tietoisuutta, oli se sitten missä tahansa. Ja tuokin on täysin totta, kuten vaikka ekologisemman ruoan suhteen, niin isompi vaikutus on, jos kaikki vähentävät vähän kuin vain osa luopuisi kaikesta. Me ollaan nimenomaan menossa Pohjois-Amerikkaan nyt tulevana kesänä, joten mun täytyykin lukea, jos sulta vaikka löytyisi vinkkejä myös tähän.. Mäkin käytin postauksessa ensin sanaa tekopyhä, mutta sitten jopa tuntui tekopyhältä käyttää itse sitä sanaa.. 😀 Tai että ihan kuin tällaisella postauksella saisi sitten anteeksi sitä lentämistään :D.

Reply
Tiina 16.03.2018 - 19:57

Olin 2000-luvun alussa matkustamatta yli kymmenen vuotta, juurikin noiden hiilidioksidipäästöjen takia. Kasvissyöjä olen ollut yli 25 vuotta, enimmäkseen ekologisista syistä. Sitten alkoi harmittaa, kun asia ei tuntunut ketään muuta mitenkään rajoittavan, joten päätin sallia itselleni joka vuosi lyhyen lentoreissun. Kun sitten muutettiin omakotitaloon (juu, ilmastollisesti pahempi kuin kerrostalo) alkoi kotona oleminen tuntua aivan ihanalta. Silloin harvoin, kun kotona ehtii kunnolla olemaan, se on ihan luksusta. Aamiainen terassilla, itsekasvatetut vihannekset ja marjat, takkatuli talvi-iltaisin… Olen laskenut, että vaikka auton on joutunut hankkimaan, päästöt ovat silti pienemmät kuin matkailusta aiheutuneet päästöt. Eikä tarvitse odottaa matkoja, kun arki on omaan makuun liki täydellistä 🙂 Kukin tyylillään, eiväthän nämä asiat muutu, ennenkuin niihin kansalliselta tai kansainväliseltä taholta puututaan. Sen sijaan työpalaverit ulkomailla tuntuvat tolkittomalta tuhlaukselta. Ne voitaisiin niin usein hoitaa ilman matkustamista ja aika harva saa tästä matkustamisesta mitään iloa.

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 17.03.2018 - 07:59

Kiitos kommentista Tiina. Jo on ihanan kuuloinen asunto teillä :). Yhden kesän asuimme kokonaan mökillämme, jouduimme kyllä käydä autolla päivittäin töissä, mutta kuten sanoit, niin päästöt ovat huomattavasti lentämistä pienempiä. Tämä oli ihan paratiisikesä. Sinänsä viihdyn Suomessa tosi hyvin ja uskon, että matkakuume kyllä laantuu, nyt kun on löytynyt hyvä työpaikkakin :). Työmatkat nimenomaan ovat kuormittavat tosi paljon, niitä on aivan älyttömästi eikä kukaan erityisesti nauti niistä.. :/

Reply
Krista 17.03.2018 - 08:36

Nopea ja lyhyt kommentti, kun ei ole aikaa nyt pidemmin…. Kiitos tästä kirjoituksesta. Hieano, että otat osaa tarpeelliseen keskusteluun. Helposti tulee ryöpytystä varsinkin somessa, joten olet aika rohkea kun avaat näin henkilökohtaisesti tätä aihetta ja omassa blogissasi. Keskustelua kuitenkin aiheesta tarvitaan ja tietenkin myös aktiivisia toimia ja tekoja.

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 17.03.2018 - 08:44

Kiitos kommentista Krista. Sekin on aina jo rohkeaa, että viitsii/uskaltaa somessa ylipäänsä osallistua keskusteluun kommentoimalla. Tää postaus sinänsä tosi paljon jännittikin, koska kirjotan aiheesta, joka koskettaa mua, mutta en silti elä sen mukaan vielä kovinkaan hyvin :D. Mutta ehkä kun sanon sen ääneen, niin itseni lisäksi joku muu alkaa ajatella samaa vähitellen.. 🙂

Reply
Annika 17.03.2018 - 10:01

Kliseistä mutta lasten saamisen myötä elämä yksinkertaistuu väistämättä jolloin usein kaukomatkailu vähenee (ellei harrasta Thaimaan matkoja). Matkakuumeiseen taipuvaisena tähän kyllä liittyy kipuilua mutta aikansa kutakin. Ja toki lasten kanssa on ihanaa reissata mm aurinkoon ja lappiin, mutta myös ruotsinlaiva, Tallinna ja kotimaan matkailu nousee helppoudessaan uuteen arvoon. Virkistymisenkaipuuseen auttaa kulttuurin harrastaminen kotimaassa/kaupungissa, leffat, teatteri, taidemuseot, ravintolaelämykset, kirjat.

Reply
Annika 17.03.2018 - 10:03

Lisäys: ei sillä että lasten hankkiminen olisi mikään ekoteko

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 17.03.2018 - 12:11

Kiitos tästä :). Oon myös ajatellut, että kyllä sitten kun on lapsia, niin varmasti loppuu suuremmat reissut ja lähimatkat tuntuu varmasti erilaisilta ja hienoilta kokemuksilta lasten kanssa. Lapset itsessään tuo jo niin paljon sisältöä elämään, että eipä siinä enää “tarvitse” mitään kaukomatkoja :D.

Reply
Glotter-Bäckerin 19.03.2018 - 13:01

Ensinnäkin, aivan upeita kuvia. Mun suosikit oli jakit! 😀

Toiseksi, tosi tärkeä aihe, hyvä että on ollut esillä. Just niin, että tätä aihetta kaikki vihaa, kun on niin vaikea ja olisi helpompaa vain laittaa käsi silmille. Mutta kun ne silmät on kerran avautuneet, ei niitä enää kiinni saa…
Mä koen kans kovia omantunnontuskia, etenkin sen jälkeen kun Huili-lehdessä oli vertailtu ilmastotekoja. Paras (ja vaietuin) ilmastoteko oli yksi lapsi vähemmän. Heti toisena tuli kaukomatkalento, joka tuottamat päästöt on kamalammat kuin kuvittelin. Nyt kiemurtelen tuskissani, koska haluaisin varata lennot Japaniin, mutta kun jouluna lensin jo Suomeen ja vieläpä Helsingistä Ouluunkin….

Tää että “tosi-vegaani-ei-lennä” oli mulle ihan uutta. Että joko paskot maailman kokonaan tai sitten oot maailmanparantaja? Ihanaa lokerointia! Mä tykkään enemmän ajatella niin, että kun olen alkanut syödä vegaanisemmin, niin voin sillä “ostaa” itselleni lentoliput. Päästökauppaa oman pollan sisällä! Hölmöä sikäli mutta toisaalta, jos säästän luontoa syömällä kasvisruokaa ja välttämällä autoilua sekä uuden hankkimista, voin suoda itselleni matkan paremmalla (jos ei aivan puhtaalla) omalla tunnolla kuin sekasyöjät tai himoshoppaajat.

Mutta jos tietoisuus lisääntyy niin pienetkin teot auttaa, etenkin jo ne on niin helppoja, että niihin moni tarttuisi. Mun ehdotukset/omat tavoitteet ois:

– Kotimaan lentojen täystyrmäys ja se että ainakin alle 6 tunnin matkat taittaisi junalla. Ihmisillä on mielikuva, että lentäen pääset nopeammin, mutta oikeastihan lentomatkailu on odottelua. Siirtyminen lentokentälle, turvatarkastukset, odottelut portilla, lento ja taas siirtyminen kohdekaupungin keskustaan. Junalla olisit jo perillä?
– Lennä suoraan. Suurimmat päästöt aiheutuvat koneen noususta ja laskusta. Ainakin Euroopan sisällä jatkolennot ovat itsensä kiusaamista. Säästetty raha hukkuu helposti ruokaa tai ostoksiin vaihtokentällä. Viimeistään vaihtokentällä kökkiessä olet valmis maksamaan että pääsisit nopeammin kotiin.
– tsekkaa vaihtoehdot: älä tarraa autoamattisesti autonavaimiin vaan pysähdy miettimään, ajatko vain tottumuksesta vai pääsisikö perille muutenkin? Meillä ei ole omaa parkkipaikkaa ja siksi auto seisoo 300m päässä isolla parkkiksella. Olen huomannut, että tämä onkin hyvä! Laiskuus voittaa, kun se auto tuntuu olevan nyt niiiin kaukana ja on helpompi vaan hypätä fillarin selkään ja ajaa kauppaan.

Ilahduttavaa ja lohdullista nähdä, että täällä on muitakin jotka asiasta huolta kantavat. Välillä tuntuu niin suurelta taakka, että pitäisi yksin koko maailma pelastaa. Onneksi välillä saa valonpilkahduksia ja tulee toiveikkaampi olo. Huili-lehti on muuten tosi hyvä, puhuu asiaa ja silti henki on positiivinen. Suosittelen tsekkaamaan, jos maailmantuskaa haluaa jakaa.

PS. Ihana pilkkumekko!

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 19.03.2018 - 18:22

Kiitos tosi pitkästä ja analysoivasta kommentista, joka vieläpä piti sisällään konkreettisia parannusehdotuksia.

Sulle nyt ihan ensiksi synninpäästö Suomen lennosta :D. Tunnen itteni jo niin pahikseksi tässä pitkine tulevine lentoineni..

Ainakin manner-Euroopassa jos asuisin niin tuntuisi hölmöltä lennellä joka paikkaan kun on niin hyvät ja nopeat junaverkot. Nimenomaan, lentäminen on melkosta odottelua.

Ja vasta päivän Nepalissa olleena olen tavannut jo aivan hirvittävän monta, jotka kerskailevat kaukolentojen määrällä ja sillä että ovat jatkuvasti reissussa. Eli eivät ole siis lainkaan tietoisia tai eivät välitä päästöistä.. että tuntee itsensä taas pieneksi tekijäksi kun maailma on pullollaan reissaamista elääkseen tekeviä ihmisiä. Mutta onneksi täältä löytyy paljon jotka ovat minun tavoin heränneet ajattelemaan tätä..:)

Reply
Glotter-Bäckerin 20.03.2018 - 09:39

Kiitos synninpäästöstä 😀 Millähän ne Japanin lennot hyvittäis itselleen 😉
Ehkä sä voit hyvittää ne lentopäästöt tekemällä siellä hiukan valistavaa työtä? Jos niissä kanssamatkaajissakin heräisi siellä huoli? Ja toisekseen sähän teet oikeesti vaikuttavia ilmastotekoja päivittäin, kun postaat tänne houkuttelevia kasvisruokia, jotka innostaa monia valitsemaan tänään lautaselle lihatonta.

Tuli tosiaan hävettävän pitkä vuodatus, kertoo varmaan tästä tuskan määrästä. Kiitos että sain jakaa huolta!
Ja siitä huolestakin huolimatta olen kamalan kade kun olet Nepalissa! Sinne tahtoisin vielä. Voit ruokkia mun unelmaa ottamalla huikeita kuvia. Antoisaa ja huoletonta reissua!

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 31.03.2018 - 19:51

Kiitos. Antoisa reissu on ollutkin, huoleton tosin ei :D. Mutta ei ne pitköt vaellusreissut pelkkää iloa olekaan vaan henkistä kasvamista. Tähän aiheeseen liittyen ahdistuin nimenomaan Kathmandussa juteltuani muutamien ihmisten kanssa ja jokainen heistä vai eli matkustaakseen. Lenteli sinne ja tänne koko ajan vailla sen suurempaa tarkoitusta.. niin sellainen kyllä pistää vähän murisemaan, että eikö heillä ole mitään kösitystä mitä tekevät ilmastolle samalla.. ja näitä loputtomia reissussa eläjiä piisaa.. :/. Että ihan rauhassa vaan Japaniin siitä lentolippurahoja säästämään :).

Reply
Jenna 21.03.2018 - 13:53

Tosi tärkeä kirjoitus aiheesta. Matkustamisen ei voi olla koskaan täysin ekologista, mutta itse voimme vaikuttaa pitkälti siihen, miten matkustamme. Laatu voi korvata määrän ja aina ei tarvitse lentää. Itse reissaan nykyisin paljon vähemmän kuin ennen. Kun reissaan, niin teen enemmin muutaman pidemmän reissun kuin monta lyhyttä. Nykyisin myös lähimatkailu kiehtoo enemmän. Edellisestä kaukomatkasta on jo reilu pari vuotta enkä vieläkään koe, että olisin jäänyt mistään paitsi, vaikka kaukoloma on jäänyt tekemättä. Läheltäkin löytyy paljon uutta!

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 31.03.2018 - 19:46

Kiitos hyvästä kommentista. Kaikki tuo on aivan totta :). Jopa Suomesta pääsee yllättävän moneen paikkaan lentämättä. Lähimatkailu on muakin jo pidempään kiehtonut. Tosin tänä vuonna tulee näitä kaukomatkoja pitkästä aikaa lisäksi..

Reply
Noora 19.04.2018 - 13:22

Mulla on ahdistus, ihan valtava ahdistus tästä maailmanmenosta. Mutta ei se ahdistuminen vaan auta – eikä auta sekään että pohtii vain yhtä ongelmaa. Sillä että matkustatko satunnaisesti vai ei, ei mielestäni ole läheskään niin suurta merkitystä kuin ylipäänsä jatkuvilla arjen valinnoilla.
Itse matkustamme keskimäärin kerran vuodessa – suorilla lennoilla ja vain sellaisiin paikkoihin mihin ei muulla kuin lentämällä pääse. Autoilemme myös, koska julkiset eivät mahdollista liikkumista kaikkialle silloin kun sinne tarvitsee päästä. Nämä kaksi ovat olleet pitkään huolenaiheitani ja koen näistä tuskaa… mutta olen tehnyt päätöksen tehdä näitä asioita niin vähän kuin mahdollista ja kompensoida sen muilla tavoin.

Olen vegaani – muu perhe ei ole, mutta perheemme kokkina vaikutan siihen, että millaista lihaa he syövät ja kuinka suurta sen kulutus on. Maitotuotteita meillä ei ole koskaan käytetty hirveästi ja nyt niitä ei käytetä lähes lainkaan, sillä kaikki olemme korvanneet vegaaneilla vaihtoehdoilla. Kananmunia ei enää tarvitse myöskään kun opettelee lapsen kanssa leipomaan suoraan vegaanisia leipomuksia. Liha on tosiaan ainut mitä meille muu perhe oikeasti käyttää, mutta sitäkin on vain kahdella aterialla päivässä. Ruokaa ei meillä heitetä roskiin lähes lainkaan ja koen että tällä koko ruokailun saralla on suurin merkitys.

Ruokailusta seuraava on kemilaalit. Kemikaalit ovat aivan VALTAVA osa sitä kuinka nopeasti ilmastonmuutos pahentuu. Monet eivät osaa edes ajatella koko asiaa 🙁 Mutta kaiken tutkimani ja kokemani jälkeen olen menettänyt monet yöunet. Koitan elää kemikaalitonta elämää, mutta aina se ei ole mahdollista. Esim. vielä ei ole tullut vastaan tiskikoneenpesuainetta, joka olisi täysin kemikaaliton ja se oikeasti puhdistaisi astiat, eikä tuki / riko astianpesukonetta samalla. Sen lisäksi että oma terveys kohenee kemikaalien pois jättämisen myötä niin samalla luonto ja muut ihmiset kiittää. Tää on sellainen aihe mihin oikeasti suosittelen tutustumaan… itsellä heitti elämänkatsomus ihan häränpyllyä kun silmät valkeni kaikelle sille mitä me ihmiset aiheutetaan itsellemme kemikaalien tähden (vauvojen allergiat, miesten hedelmättömyys yms.)

All in all… jokainen tekee sen mihin pystyy ja sen minkä pystyy. Tää elämä on jatkuvasti valintojen tekemistä ja olis AH niin helppoa vaan sulkea silmät tältä kaikelta. Mä tiedän että yksin en voi pelastaa maailmaa, mutta tiedän myös sen etten voi pakottaa muita tällaiseen “pelastavampaan” ajatteluun jos se ei heitä kiinnosta. Se että ei kiihkoile, niin saa ihmiset uteliaiksi omaa toimintaa kohtaan ja sitä kautta olen saanut esim. muutamat kaverit ajattelemaan esim. omaa hyvinvointia ja jättämään edes osan kemikaaleista tai edes jonkun eläimensyönnin pois.
Jos ei mitään muuta, niin mulla on parempi mieli kun teen niitä parempia valintoja. Omatunto on vähän edes kevyempi.

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 20.04.2018 - 17:52

Kiitos Noora pitkästä ja pohtivasta kommentista. Arvostan kyllä sinun kaltaisi ihmisiä, jotka ovat pystyneet tekemään noin hyviä valintoja elämässä ja jotka huomioivat ympäristön. Se on totta, että kiihkoamalla ei pääse mihinkään, mutta hyvä on kuitenkin avata suunsa välillä, jotta tietoisuus lisääntyy. Kemikaaliongelma olikin tavallaan vähän uutta minulle. Tai se, että kuinka paljon niitä käytetäänkään ja mikä niiden todellinen vaikutus on. Tähän täytyy ehdottomasti paneutua lisää, kiitos.

Reply
Name 17.04.2019 - 14:18

Parempi olisi jos sekaani hyväksyisi vegaanin lentelyn ja vegaani hyväksyisi sekaanin pihvin syönnin.

Reply
Saara / Viimeistä murua myöten 17.04.2019 - 22:33

Näinpä!

Reply

Leave a Comment