Koti Brunssille (makeaa) Hyvää Kaunista eli Puurokirja ja omenapiirakkatuorepuuro (V)

Hyvää Kaunista eli Puurokirja ja omenapiirakkatuorepuuro (V)

kirjoittanut Saara / Viimeistä murua myöten
4 kommentit

Kirja saatu arvostelukappaleena WSOY:lta.

Rakastan niin paljon kirjoja, ja varsinkin keittokirjoja. Keittokirjoissa on jotain niin paljon parempaa kuin internetin lukemattomissa resepteissä. Keittokirjoihin saa jättää oman jälkensä ja kirjoittaa muistonsa. “Tätä tein Markukselle meiän tokilla treffeillä – tosi hyvää!”

Nyt on melkeen vuosi pidetty blogia ja päästy siihen pisteeseen, että olen saavuttanut yhden tavoitteeni eli saada keittokirja arvostelukappaleena! Voi tätä riemun päivää, tähän on tähdätty! Seuraava tavoite on vissiin kirjoittaa keittokirja itse ;).

Kulhomestari, ja nykyisi myös puuromestari, Anni Kravi onkin tullut melko tutuksi tässä syksyn aikana. Olin hänen ja Sandron Rickhard McCormickin kulhoruoka-workshopissa, sen lisäksi bloggaajaillassa kuuntelemassa Annin kertovan, miten hän päätyi kauppiksesta terveellisten ja vihreiden kulhojen keulakuvaksi, ja vieläpä Annin avaaman ravintola Date + Kalen avajaisissa (jossa tarjolla tietysti terveellistä kulhoruokaa).

Siis tää tyyppi, Anni, on nyt lyhyessä ajassa lyöny ittensä niin läpi, että on avannu ravintolan ja kirjottanu kirjan, joka julkastaan vieläpä myös ainakin englanniksi! Go girl!

Kun käy kurkkaamassa Annin Instagram-tiliä, niin tajuaa, mistä tässäkin kirjassa on kyse. Terveellistä, vegaanista (miinus hunaja ja mehiläisen siitepöly), värikästä, sokeritonta ja ennen kaikkea kaunista. No niinhän se kirjan nimikin jo tämän kaiken kertoi. Englanniksi kirjan nimi sen sijaan on Porridge, mikä kuvaa vielä osuvammin kirjan sisältöä.

Kirja pitää sisällään pääasiassa yhden sun toisenlaista puuroa; on tutumpia makeita keitettyjä puuroja ja tuorepuuroja. Ja sitten on suolaisia puuroja! Eli ihan oikeita lounaspuuroja, joihin tulee vaikkapa lehtikaalia ja bataattia. Puurojen lisäksi kirjasta löytyy lisukkeita ja välipaloja, kuten granolaa, raakaherkkupalloja tai puurovälipalapatukoita, sekä ohjeita kasvismaitojen ja kasvisjugurtin valmistamiseen itse.

Hakiessani kirjan postista kävin samalla matkalla hakemassa Alepasta aineksia linssikeittoon. Kotona sain hädin tuskin takin päältäni pois kun revin jo postipaketin auki ja rupesin selaamaan kirjaa. Kirja on esteettistä silmääni suuresti miellyttävä. Estetiikka on kaiken A ja O ruokakuvissa, jotta sitä reseptiä tekee mieli kokeilla. Niinpä jäi linssikeittoajatukset sikseen, ja halusin välittömästi testata jotakin puuroa.

Kuten sanottu, reseptit eivät ole mitä tahansa peruskaurapuuroja. Tästä kirjasta oppii kyllä paatuneinkin puuronkeittäjä jotakin uutta. Jokainen resepti tuo jonkin uuden näkökulman puuron valmistamiseen, ja olen niin pyörällä päästäni, etten oikeastaan osaa edes kertoa, mitä kaikkea erilaista kirja tarjoaa.

Tähän asti kaikki erittäin hyvin. Kun sitten koitin valita, minkä puuron valmistan, niin valinnanvaraa ei ollut enää paljon. Vaikka olisinkin raahautunut uudestaan Alepaan, niin sekään ei olisi auttanut. En ole niin superfoodorientoitunut, että kaapistani löytyisi esimerkiksi macaa, inkamarjoja, spirulinaa, carbojauhetta tai acaijauhetta. Enkä mielelläni hankikaan näitä yhtä puuroannosta varten. Kirja toimii kuitenkin hyvänä inspiraationlähteenä ja suuntaviivoja antavana opuksena kokeilunhaluisille.

Alkuintrossa Anni sanoi yhden lempipuuroistaan olevan omena-monivilja-bircher eli mun mielestä tutummin omenatuorepuuro, tai kanelin vuoksi omenapiirakkatuorepuuro. Se oli samalla myös yksi raaka-aineystävällisimmistä resepteistä. Siirryinkin takaisin linssikeittoon, ja pistin omenapiirakkatuorepuuron tekeytymään aamua varten.

Vielä iso plussa banaanipuuron olemassa olosta! Omasta lapsuudestani jo tuttu juttu; kypsää banaania sekotellaan kaurahiuteleiden joukkoon puuroon muhimaan. Tulee ihanan makeaa puuroa. Hyvä Anni, että olet nyt kertonut tästä eteenpäin.

Plussat

-Todella inspiroivia puuroreseptejä – osa ehkä turhankin.

-Uutta näkökulmaa puuron valmistukseen

-Lapsuuteni banaanipuuro löytyy parissakin muodossa!

-Kaunista

-Terveellistä ja ravitsevaa

Miinukset

-Melko paljon raaka-aineita, jotka eivät kuulu ihan perusvarastoon, kuten superfoodeja.

-Kirjan reseptit on mitoitettu yhdelle (no sen kun kertoo sitten määrällä x)


Omenapiirakkatuorepuuro

Superfoodien lisäksi kaapistani ei näköjään löytynyt edes kaurahiutaleita (ne kun on jo kahden kuukauden ajan unohtunut tuoda kaupasta). Niinpä korvasin ne vain ruishiutaleilla. Päälliset valitsin kaapistani löytyvistä aineista. Lisäksi muutin annoksen määrän kahdelle (Huom. Kuvissa ½ annosta/kulho). Ilmeisesti olen tottunut makeampaa, kun kaipasin puuron pinnalle vielä lisähunajaa :). Jotain muutakin puuro olisi vielä kaivannut, jäi ehkä vähän mauttomaksi.

2:lle

Tarvitset

2 isoa omenaa
1 dl ruishiutaleita (alkuperäisessä 3 rkl kaurahiutaleita, 2 rkl ruishiutaleita, 2 rkl spelttihiutaleita)
2 rkl chiasiemeniä
2 rkl kuivattuja karpaloita (tai alkuperäisessä reseptissä hapankirsikoita)
1 tl kanelia
3 dl kasvismaitoa
2 dl kasvisjugurttia

Pinnalle esimerkiksi

mustikoita
vadelmia
metsämansikoita
kuivattuja aprikooseja
kaakaonibsejä
(hunajaa/agavesiirappia)

Valmistusohjeet

  1. Kuori ja raasta omenat. Sekoita ainekset keskenään kulhossa ja pistä jääkaappiin tekeytymään yön yli.
  2. Aamulla koristele :).

 

 

 

Jäikö nälkä?

4 kommentit

Mila 24.10.2017 - 11:45

Odottelen vielä, että saisin tämän kirjastosta luettavakseni, nyt jonossa jo sijalla 20 😀 Osaatko sanoa, löytyykö kirjasta paljon chiapuurojen reseptejä? Oon niihin tykästynyt kaikista eniten tällä hetkellä. Entä ootko noita suolaisia puuroja kerennyt vielä testailla, kuulostaa ainakin mielenkiintoisilta!

Multa meni jotenkin ohi toi toinen miinus, että kirjan reseptit on mitoitettu yhdelle?

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 24.10.2017 - 14:13

Toivottavasti odottelu palkitaan! Yllättävän vähän kuitenkaan Chia-puuroja. Jos chia-puuroja kaipaat, niin niitä on aika paljon kirjassa nimeltä Puuron uusi aika, joka varmasti löytyy myös kirjastosta. Se on ilmestynyt vähän tämän kirjan jälkeen ja muuten aika saman tyyppinen sisältäen myös esim. noita suolaisia puuroja. Ei se sinänsä ole miinus, kun helppohan niitä on tehdä isompi satsi, mutta periaatteessa en valmista koskaan mitään vain yhtä annosta, joten olisi ollut kätevä suoraan kertoa ohje useammalle :). Täytyy myöntää, että suolaiset puurot hieman “pelottavat” minua edelleen. Hesarin arvostelu kirjan suolaisista puuroista ei myöskään kannustanut testaamaan :D. Mutta jos sä päädyt kokeilemaan, niin kerro tykkäsitkö! 🙂

Vastaa
Mila 24.10.2017 - 16:09

Joo, oon siihenkin jonossa, mutta vasta sijalla 120 tai jotain, että sitä saa varmaan hetken vielä odotella 😀 Tosin voisi käydä ihan kaupassa selailemassa, että kannattaisiko ostaa kokonaan omaksi, jos siinä olisi paljon hyviä reseptejä. Aa totta, mä taas yleensä teen vain yhden annoksen, joten mulle se on varmaan enemmänkin plussa, kun ei tarvitse jakaa reseptejä kahdella, kolmella, neljällä… 😀 Ja täytyy katsoa sitten kun saan kirjan käsiini, houkutteleeko joku suolaisten puurojen resepteistä tarpeeksi, että uskaltaudun kokeilemaan :D.

Vastaa
Saara / Viimeistä murua myöten 24.10.2017 - 18:26

Ohoh 😀 No jo on pitkät jonot! Mäkin tosin teen yleensä noin, että lainaan kirjat ensin kirjastosta ja katson sitten, josko se pitäisi ihan omaksi hankkia.

Vastaa

Jätä kommentti