Viimeistä murua myöten

Kaupallinen yhteistyö Estrella

Tänään vietetään Earth Dayta eli Maan kansainvälistä vuosipäivää. Päivää on vietetty vuodesta 1970, tarkoituksenaan järjestää kansalaistoimintaa elinympäristön hyväksi. Earth Dayn 2019 teemana kiinnitetään huomiota biodiversiteettiin eli luonnon monimuotoisuuteen.

Kenetpä muunkaan olisin kutsunut kanssani keskustelemaan aiheesta kuin siskoni Roosan, joka työkseen työskentelee biodiversiteettiasioiden parissa. Tosin hän sanoi minun tietävän näistä asioista varmaan vähintään yhtä paljon, koska olen kuitenkin opiskellut biologiaa yliopistolla. No jaa, paljoa solubiologiaa pidemmälle en päässyt, joten faktatietoni perustuu lukioon ja muuten omaan kiinnostukseeni biodiversiteetistä ja ilmastonmuutoksesta; kuuntelemiini asiantuntija-podcasteihin ja lukemiini artikkeleihin.

Siskoni vahvistikin, että biodiversiteetin suurimmat uhat ovat ilmastonmuutos sekä ihmisten aiheuttama maankäyttö saasteiden ja ylikulutuksen ohella, ja toisaalta nämä kaikki limittäytyvät toisiinsa ja aiheuttavat toinen toisiaan.

“Ihmiset kyllä tiedostavat, miksi ilmastonmuutosta pitäisi estää ja mitä ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan. Se on myös paljon ymmärrettävämpää, että kun ilma lämpenee, niin esimerkiksi jää sulaa. Luonnon monimuotoisuuden vähenemisen kaikkia seurauksia sen sijaan ei tunneta, niitä on vaikeampi ennustaa ja hankala maallikon edes välttämättä käsittää. Periaatteessa jokaisella eliöllä on kuitenkin hyvin olennainen osa luonnon kiertokulkua. Yksittäisen eliölajin häviäminen ei vielä kaada korttipakkaa, mutta useamman lajin nopea häviäminen voi aiheuttaa todella äkkinäisiä, ennustamattomia ja tuhoisia seuraamuksia maapallolle” – Siskoni summaa.

1970 luvun jälkeen maapallolla elävien luonnonvaraisten eläinten määrä on pienentynyt 40%:lla ja tämän hetkinen lajien sukupuuttoon kuoleminen on monin tuhat kertainen luonnolliseen vauhtiin nähden. Merten ekosysteemeihin ei nyt tässä mennäkään, mutta siellä on vieläkin huolestuttavampia numeroita.

“Kyllähän nyt ihmiset tietävät, että sademetsät on ensiarvoisen tärkeitä paikkoja säilyttää.” Ainakin siskoni ja minun kuplassani ajattelemme näin. Niissä on maailman isoimmat biomassat pinta-alaa kohden, suurin lajikirjo, eikä kaikkia lajeja todellakaan vielä edes tunneta. Sademetsäalueita on maapallon pinta-alasta vain vähän, ja suuren biomassan ja kasvillisuutensa vuoksi ne sitovat valtavasti hiilidioksidia ilmasta hilliten ilmastonmuutosta. “Ja kyllä. Kaakkois-Aasian sademetsien suurin uhka on palmuöljy. Samalla palmuöljyn tuotanto on ilmastonmuutosta kiihdyttävä tekijä.“

Palmuöljy ja ilmastonmuutos

Greenpeacen mukaan pelkästään Indonesiassa tuhotaan minuutissa yli kaksi jalkapallokentällistä sademetsää alas palmuöljyn tuotantoa varten. 90% maailman palmuöljystä tuleekin Indonesiasta ja Maleasista ja palmuöljyn kysyntä on kasvanut muutamissa vuosissa eksponentiaalisesti. Sademetsiä tuhotaan yleensä polttamalla, mikä itsessään jo aiheuttaa hiilidioksipäästöjä, hakatut metsät eivät enää sido hiilidioksidia ilmasta ja toisaalta noin 20% tästä kaadetusta sademetsästä kasvaa turvepohjalla. Kun turvemaata muokataan palmuöljyplantaaseja varten, vapautuu hehtaarilta (100m x 100m) alueelta pelkästään turpeeseen sitoutunutta hiilidioksidia satoja tuhansia kiloja (tarkat luvut vaihtelivat hyvin paljon eri lähteissä). Turvemaalle istutettujen plantaasien elinikä on myös erittäin lyhyt ja taas raivataan lisää, ja jäljelle jää vain kuollutta, viljelykelvotonta maaperää. IPCC:n mukaan sademetsien hakkuut aiheuttavat yli 10% maailman kasvihuonepäästöistä. Ei mikään pieni luku se. Jännittävä fakta, jonka luin oli myös se, että suureksi osaksi juuri palmuöljypäästöjen vuoksi Indonesia on maailman kolmanneksi suurin hiilidioksisaastuttaja. En olisi arvannut Indonesian olevan niin pahis.

*Tutustumassa pelastettuun orankilapseen orankien kuntoutuskeskuksessa.*

Palmuöljy, biodiversiteetti ja ihmisoikeudet

Palmuöljyplantaasien tieltä on tätä vauhtia muutamissa vuosissa hakattu kaikki suojelematon sademetsä Indonesiasta ja Malesiasta. Voi jo ihan itsekin kuvitella, mitä se on tarkoittanut eläimille. Erityisesti äärimmäisen uhanalaiset orangit nousevat monessa lähteessä puheeksi siksi, että ne tarvitsevat isoja, yhtenäisiä liikkumisympäristöjä ruoan etsintään, mutta hakkuiden vuoksi metsät ovat niin pirstaloituneet, että orangit eivät löydä enää ruokaa. Niitä myös tapetaan tuholaisina niiden eksyessä palmuöljyplantaaseille etsimään ruokaa. World Land Trust on organisaatio, joka hyväntekeväisyyslahjoituksilla ostaa Maleasiasta sademetsää suojelukseen niin, että se suojelualueet muodostavat pitkiä yhtenäisiä alueita, jotta esimerkiksi orangit pääsevät liikkumaan. Estrella esimerkkinä lahjoitti järjestölle juuri yli 22 000 euroa ostaen palat suojeltavaa sademetsää.

Arvatenkin palmuöljyplantaaseihin liittyy myös ihmisoikeuskysymyksiä työolojen lisäksi ihan jo sillä, että sademetsissä asuu paljon heimoja, joilta ei paljoa kysytä, että saako teidän talon jyrätä. Toki palmuöljyteollisuus työllistää yhteensä noin neljä miljoonaa indonesialaista ja maleasialaista, mutta millä kustannuksella?

Mihin palmuöljyä sitten käytetään ja missä sitä on?

Opimme siis, että palmuöljyllä on hirvittävän pahoja vaikutuksia. Silti Estrellan teettämän tutkimuksen mukaan ainoastaan 3% suomalaisista osaa yhdistää palmuöljyn elintarvikkeisiin ja vain 4% yhdistää sen ilmastonmuutokseen tai uhanalaisiin eläin- ja kasvilajeihin. Syömme siis tietämättämme loppuun maailman viimeisiä sademetsiä.

Palmuöljyä löytyy suunnilleen joka toisesta pakatusta elintarvikkeesta, kuten jäätelöistä, levitteistä, kekseistä, muista valmisleipomuksista, sipseistä, pähkinöistä, muroista (ei tietenkään kaikista näistä, joten vaihtoehtoja on).. Lisäksi sitä löytyy esimerkiksi shampoista, saippuoista, käsirasvoista, biopolttoaineista… Usein se on vielä kätketty muuksi palmu-etunimikkeeksi kuin suoraan palmuöljyksi.

Mutta miksi sitä löytyy ihan joka puolelta? Palmuöljyn tuottavuus maapinta-alaa kohden on jopa kymmenen kertaa suurempi verrattuna muihin öljykasveihin. Kuulostaa hyvältä asialta, mutta palmuöljyn kasvuolosuhteet rajoittuvat sademetsäalueille, kun vaikka rypsiä ja rapsia voidaan viljellä täällä meilläkin. Palmuöljyllä on myös hyvin monia suotuisia ominaisuuksia elintarvikkeiden rakenteen kannalta. Päällimmäisenä syynä sen eksponentiaaliselle käytölle on kuitenkin ollut mikäs muu kuin halpa hinta.

Onko palmuöljylle vaihtoehtoja?

Moni käyttää palmuöljyä pääasiassa halvan hinnan/tiedostamattomuuden vuoksi. Esimerkiksi Estrella alkoi käyttää palmuöljyn tilalla auringonkukkaöljyä, ja uskallankin väittää, että vähintään tuotekehittelyn avulla monista, monista tuotteista voidaan saada palmuöljyttömiä. Tuskin se montaa senttiä korottaisi lopputuotteiden hintojakaan. Ainakin pohjoisemmissa viljelyolosuhteissa kasvatetut öljykasvit ovat eettisempiä ja ekologisempia vaihtoehtoja. Palmuöljyllä on tietysti myös niitä elintarvikkeiden rakenteen kannalta suotuisia ominaisuuksia (kuten kiinteä olomuoto huoneenlämmössä ja se alentaa jäätelöiden jäätymispistettä), mutta edelleen – uskoisi nyt tuotekehittelyllä pystyvän tuottamaan näitä ominaisuuksia muilla tavoin?

Entä RSPO-merkintä eli kestävästi tuotettu palmuöljy-merkintä?

Periaatteessa sertifikaatillinen palmuöljy on parempaa ja se pyrkii estämään metsien hakkuita. Greenpeacen mukaan merkintä takaa kuitenkin lähinnä viljelijöille perus ihmisoikeudet, eikä ota kunnolla huomioon ilmastokysymyksiä tai metsänhakkuita. Porsaanreikiä ja lahjontaa ilmeisestikin sertifikaattiin liittyy. Joidenkin lähteiden mukaan jopa 90% RSPO-merkinnän saadusta palmuöljystä on kaikesta huolimatta tuotettu vastakaadetulla sademetsäalueella.

Tästä päästäänkin kysymykseen, että kenen vastuulla on palmuöljyttömyys?

Vuosi sitten Estrella muutti kaikki tuotteensa palmuöljyttömiksi ja nykyään ne tunnistaakin Ei Palmuöljyä-tägistä (niissä sitä ei ole, joihin muutenkaan ei lisätä öljyjä). Estrellan myötä vuosi sitten vasta itsekin perehdyin asiaan pintapuolisesti ja kevyelläkin tutkiskelulla ei voinut kuin todeta, että palmuöljystä pitäisi pyrkiä eroon. Siitä syystä kannoimme esimerkiksi siskoni kanssa Nepalin vaellukselle Suomesta asti maapähkinävoita, sillä tiesimme, että nepalilaisissa purkeissa on kaikissa palmuöljyä.

Kuluttajana meillä on jokaisella oma työmme ja elämämme hoidettavana. Päivässä on rajallinen määrä tunteja, joista ei voidakaan olettaa käyttävän siitä suurta osaa tuotteiden ja elintarvikkeiden syynäämiseen. Kun pitäisi ottaa huomioon elintarvikkeita ostaessa niin monta seikkaa, niin eihän sitä palmuöljyäkin nyt voi olettaa kenenkään jaksavan syynätä joka purkista. Sanoisin, että yksilön vastuulla on lähinnä olla tietoinen esimerkiksi palmuöljyn vaikutuksista ja mahdollisuuksien mukaan pyrkiä suosimaan palmuöljyttömiä tuotteita. Tässä kohtaa esimerkiksi tuo Ei palmuöljyä-tägi on hyvä.

Itsekään en pysty tai aio ryhtyä totaaliseen palmuöljyboikottiin. Liian haastavaa, kun palmuöljyä on niiiin useassa paikassa. Mutta kuten sanottu, aion suosia palmuöljyttömiä vaihtoehtoja, jos olen niistä tietoinen. Tässä kohtaa suurempi pallo on yrityksillä tiedostaa ongelma ja kehittää palmuöjyttömiä tuotteita – ja mielellään sitten viestiä siitä vielä eteenpäin.

Siskoni kanssa puhuimmekin tästä, että voiko palmuöljyttömyys olla sitten yritysten vastuulla? “Yrityksillä on toki iso vastuu. Mutta ei kaikkea voida sysätä vain yritysten niskaan. Tällaiset eettiset ratkaisut onnistuu kyllä yrityksiltä, jos heidän kuluttajansa ovat tiedostavia kuluttajia, mutta kyllä isompi vastuu on vielä lainsäädännöllä ja siihen mihin tukia ja varoja pistetään. Maailmassa on tälläkin hetkellä niin paljon varallisuutta, että jos se vain kohdennettaisiin oikeisiin kohteisiin, niin ilmastonmuutoksen suhteen päästäisiin tosi hyviin tuloksiin.” Siskoni vastaa.

*Estrella on lisännyt “Ei palmuöljyä”-tägin.*

Mitä itse voin tehdä palmuöljyttömyyden eteen?

Teit juuri jo paljon lukemalla tänne asti. Todennäköisesti tiedät nyt aiempaa enemmän palmuöljystä ja sitä kautta pystyt sen paremmin tiedostamaan kulutuskäyttäytymisessä. Kevyt vinkki tähän väliin; kun monet valmiit leivontatuotteet sisältävät palmuöljyä rakenteen parantamiseksi, niin eikö siinä ole taas yksi syy leipoa itse :).

Itse ainakin haluan antaa tukeni yrityksille kuten Estrellalle, joka on tiedostanut ongelman ja muuttanut aiemmin palmuöljyä sisältävät tuotteensa täysin palmuöljyttömiksi ja vielä ostanut sademetsää suojelukseen. Nykyään, kun olen kuullut jonkin yrityksen poistavan/vaihtavan palmuöljyn tuotteista, niin olen mieluusti tukenut heitä suosimalla heidän tuotteitaan, jos vaihtoehtoja on. Aina vaihtoehtoja ei ole, enkä tietenkään soimaa ketään, jonka kauppakassiin palmuöljyä päätyy. Niin päätyy minunkin. Tällä hetkellä se on väistämätöntä. Sillä hetkellä voi lohduttautua ajatuksella, että osa olemassa olevista palmuöljyplantaaseista on rehevällä maaperällä ja niistä saadaan satoa vuosia. Kuitenkin maailmanlaajuisesti kysyntä kasvaa niin paljon, että sen käyttöä on hillittävä ja uusia raivauksia ehkäistävä.

Kaikki muutokset lähtevät kuitenkin tiedostamisesta ja aiheen ympärille syntyvästä keskustelusta. Vielä on mahdollista säästää niitä viimeisimpiä sademetsäalueita.

Kansalaisaloite – allekirjoita palmuöljyttömyyden puolesta

Käy allekirjoittamassa vetoomus, että Suomessa valmistettavissa tuotteissa ei saisi käyttää palmuöljyä.

Sivustolta löytyy näköjään about kaikki sama fakta, jonka minkä olen tässä lukemattomien tuntien lukemisen ja opiskelujen jälkeen saanut kasaan tähän postaukseen. Ainakin vahvistaa omaa kirjoitustani. Sieltä myös löytyy pitkä lista, millä kaikilla nimilla palmuöljy on elintarvikkeisiin kätketty.

Kansalaisaloitteen sivuille! Eikä maksa mitään – vaatii vain vahvan tunnistautumisen! 🙂

Tästä aiheesta kirjoittaminen tuntui itsestäni todella tärkeältä. Ehkä blogini tärkeimmältä kirjoitukselta. Vaikka aiemmin olen ottanut kantaa ilmastonmuutokseen ja kasvisruokailuun, niin nämä ovat jo laajalti tiedossa olevia aiheita, kun taas palmuöljystä on tietoisia vain hyvin pieni prosentti. Niinpä olen äärimmäisen kiitollinen myös postauksen sponsoroijalle, Estrellalle, joka kysyi, olisinko kiinnostunut kirjoittamaan palmuöljystä ja täten tuoden aihetta lisää esille. Tämä nyt sysäsi minut vielä lukemaan kymmeniä ja kymmeniä artikkeleita lisää, kuuntelemaan tunteja erilaisia podcasteja aiheesta ja jakamaan vielä siskoni kanssa ajatuksia aiheesta. Totesin juuri Markukselle, että näiden lukemieni juttujen jälkeen oma työni terveyskeskuksessa tuntuu mitättömältä verrattuna siihen, mitä voisi olla edistämässä.

Suurin osa varmaan haluaisi blogien olevan kevyt ja positiivinen paikka, mutta jo tästä kirjoittaminen tuntui voimaannuttavalta, vaikka valtavan ongelman edessä tässä ollaankin. Kuitenkin mikä tahansa muutos lähtee aluksi ihmisten tietoisuuden lisäämisestä. Kuten siskoni pöydästä noustessaan sanoi: “Siis niin hyvä, kun sulla on toi blogi, niin voit kirjoittaa tärkeistä asioista, lisätä ihmisten tietoisuutta olennaisista asioista ja parantaa maailmaa.”

*Vanhempani vierailivat luonani Indonesiassa asuessani ja kävimme kukin istuttamassa tuhotulle metsäalueelle uuden jalopuun.*

Tiivistelmä

Palmuöljyä löytyy aina elintarvikkeista, saippuoisiin ja polttoaineisiin.
Palmuöljyn kulutus on lisääntynyt eksponentiaalisesti, mikä on johtanut sademetsien lisääntyneeseen hakkuuseen/polttotuhoamiseen erityisesti Maleasiassa ja Indonesiassa. Muutamissa vuosissa suojelemattomat sademetsät on tuhottu näistä maista. Palmuöljy on suurin syy näiden maiden sademetsien tuhoon.
Sademetsien tuho aiheuttaa hiilidioksipäästöjä monella eri tavalla ja samalla menetämme suuren hiilinielun. Sademetsien tuho on yksi merkittävin ilmastonmuutosta kiihdyttävä tekijä. Jopa viidennes maailman kasvihuonepäästöistä aiheutuu kaikkien metsien hakkuista, mikä on enemmän kuin maailman lento-, juna-, ja autoliikenne yhteensä
Sademetsien tuhoaminen aiheuttaa myös biodiversiteetin pienenemistä ja ajaa lajeja sukupuuttoon.
Palmuöljytuotantoon liittyy myös ihmisoikeusongelmia.
Palmuöljylle on vaihtoehtoja. Pääasiassa sitä käytetään niin laajalti edullisen hintansa vuoksi.
Palmuöljyn käyttöä on vähennettävä merkittävästi.
Estrella on toiminut esimerkkinä palmuöljy-asioissa ja muuttanut kaikki tuotteensa palmuöljyttymiksi ja lahjoittamalla rahaa ostanut Maleasiasta sademetsäaluetta suojeluun.